”Nyt on lokakuu ja minusta näkee sen”, lauloi Juice Leskinen aikanaan. Tämä ei ollut kaukana monen osakesijoittajan tunnelmista lokakuussa 2018. Laaja-alainen kurssilasku pudotti myös Suomessa lakisääteisten eläkevarojen arvoa useilla miljardeilla.
Onko tämä pudotus vakava asia?
Kyllä ja ei. Paras tapa määrittää eläkerahastojen suuruus on varojen kulloinenkin markkina-arvo. Näin ollen näitä eläkevaroja on lokakuun kurssilaskujen jälkeen aidosti sen verran vähemmän. Joskus kuultavat kommentit, joiden mukaan markkina-arvojen heilahteluilla ei niin ole väliä, kun sijoituskohteitahan ei ole pakko myydä, eivät osu ihan asian ytimeen.
Samalla on muistettava, että pitkän aikavälin sijoittamisen luonteeseen kuuluu markkina-arvojen ja tuottojen suurikin vaihtelu. Ja olennaista on erityisesti se, että sijoittaminen sellaisiin kohteisiin, joiden markkina-arvojen vaihtelu on erityisen vähäistä, tuo lähes takuuvarmasti matalamman tuoton pitkällä aikavälillä.
Syyskuussa muisteltiin finanssikriisin huipentuman, investointipankki Lehman Brothersin kaatumisen 10-vuotispäivää. Myös suomalaisten eläkevarojen markkina-arvot putosivat rajusti noina aikoina. Markkinat kääntyivät nousuun kriisin ratkaisujen alkaessa häämöttää maaliskuussa 2009. Siitä lähtien osakekurssien kehitys on ollut erityisesti Yhdysvalloissa valtavan vahvaa.
Me suomalaiset eläkevakuuttajat kerromme säännöllisesti historiallisista tuotoistamme eri ajanjaksoilta, mukaan lukien viimeisten kymmenen vuodet tuotot. Nyt syyskuussa päättyneen kolmannen vuosineljänneksen jälkeen julkaistut 10-vuotistuotot alkavat lokakuusta 2008 ja ovat siten ensimmäiset, joissa Lehman-kuukausi ei ole enää mukana.
Eläkesijoitusinstituutioiden tuotot viimeisten kymmenen vuoden ajalta ovat hyvät. Taustalla on niin osakekurssien voimakas nousu kuin myös korkotasojen alentuminen, joka on nostanut joukkolainasalkkujen arvoja. Jos markkinoilla ei koeta huomattavan kovia pudotuksia – jotka ovat toki mahdollisia - kymmenen vuoden ajanjaksoilta lasketut tuotot pysyvät lähivuodetkin hyvinä, koska laskuissa pysyy mukana monta jo elettyä suotuisaa vuotta.
Kun inflaatio on ollut tällä vuosikymmenellä poikkeuksellisen matalaa, erityisesti eläkerahoituksen kannalta olennaiset reaalituotot ovat olleet korkeita. Viiden suuren eläkesijoittajan reaalituottojen keskiarvot viimeisiltä kymmeneltä vuodelta ovat viiden prosentin kahta puolta. Tämä ylittää selvästi eläkejärjestelmän pitkän aikavälin laskelmissa oletetut tuotot, joiden pohjalta järjestelmän pitkän aikavälin kestävyys on laskettu.
Toteutuneet hyvät pitkän aikavälin tuotot ovat hieno asia, mutta suomalaisena pitää heti muistuttaa asian huonoista puolista. Ne piilevät siinä, että hyvät tuotot ovat olleet ainakin osittain sellaisia, etteivät ne voi realistisesti toistua ja – mikä on vakavampaa – osin niissä on suoraan sisäänrakennettuna tulevien tuottojen heikkenemistä. Tämä on selvintä korkomarkkinoilla, missä matalat korkotasot merkitsevät lähes vääjäämättä vaatimattomia tuottonäkymiä tulevaisuuteen. Osakkeissa on samaa elementtiä siltä osin kun toteutunut kurssinousu ei perustu tuloskasvuun vaan arvostustasojen nousuun. Nämä seikat ovat moninkertaisesti isompia kysymyksiä kuin lokakuinen osakekurssien lasku.
Tulemmekin myös lokakuun 2018 jälkeen näkemään sijoitusmarkkinoilla heikkoja jaksoja ja eläkevarojen ajoittaista alenemista. Kun eläkerahoitus on pitkän horisontin asia, VER on pyrkinyt entistä vahvemmin korostamaan monivuotisia tarkasteluja kvartaalittaisen seurannan sijasta. Tässä hengessä lopetimme viime vuodesta alkaen lehdistötiedotteiden antamisen vuosineljännesten jälkeen (myös lyhyen aikavälin tuottomme ovat yhä julkisia ja edelleen nähtävissä muun muassa verkkosivuillamme). Tuoreessa osavuositiedotteessaan myös Keva ilmoitti lopettavansa kvartaalittaisten mediatiedotteiden lähettämisen.
VERin näkemys on, että pitkän aikavälin korostaminen kvartaalien kustannuksella on ehdottomasti oikea suunta eläkerahoituksen ja -sijoittamisen seurannassa ja arvioinnissa. Juicenkin riimeistä voidaan lokakuun tuntemusten kuukausiraportointia tärkeämpänä pitää suositusta ”istuta vielä se omenapuu”.
Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja.
Tagit: