Valtion Eläkerahasto

Valtion Eläkerahaston tehtävä on valtion eläkemenoihin varautuminen sekä eläkemenojen tasaaminen. VER vastaa valtion eläkevarojen sijoittamisesta ja auttaa valtiota varautumaan tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen. Pitkäaikaisena sijoittajana VERin toiminnassa korostuvat korkea ammattitaito ja vastuullinen toimintatapa. VER toimii osana rahastoivaa eläkejärjestelmää.

Lännen sisämarkkinat

3.6.2022 klo 14.56 Timo Löyttyniemi

Geopolitiikka on ottanut näkyvän esiinmarssin. Geopolitiikka on poliittisen vaikutusvallan ja taloudellisen vallan käyttöä. Ajoittain se voi olla myös, kuten olemme saaneet havaita, sodan uhkan tai jopa sodankäynnillä käyttämää valtaa. Venäjän hyökkäyssota on muuttanut mannerlaattoja. Se on synnyttämässä lännen uudet sisämarkkinat. Maailman valtiot jakaantuvat selvemmin ”länteen” ja muihin.


Geopolitiikka ennen sotaa

Geopolitiikalla on viime vuosina tarkoitettu Yhdysvaltojen ja Kiinan keskinäistä mittelöä valtaherruudesta. Käsitteenä se on kuitenkin ollut etäinen ja epämääräinen, sillä sen avulla voi selittää monia asioita tai sen voi täysin ohittaa käsitteenä. Kysymys on näkemyksestä ja asenteesta. Lasi on puolillaan tai se on puolityhjä.

Viime vuosikymmenten valtaherruus on ollut Yhdysvalloilla. Sen markkinatalousvetoinen talousvalta on ollut ylivoimainen ja talouden dynamiikka on synnyttänyt sille useita kertoja uudelleen teknologiaherruuden. Ajoittain muissa maissa toimivien yritysten innovaatiot ovat haastaneet Yhdysvaltojen roolia, mutta se ei ole kuitenkaan valtaa menettänyt. Viimeisen parin vuoden teknologiaboomi, joka osin johtui etätyöstä covid-viruksen aikana, osoitti, että voittajayhtiöt olivat yhdysvaltalaisia.

Yleinen käsitys on, että Kiina tulee jyräämään vääjäämättä talouskilpailussa muut valtiot. Kiinan väestön kaupungistuminen ja keskiluokkaistuminen luo Kiinaan sisäistä taloudellista mahtia huolimatta väestön kasvun hidastumisesta. Kiinan oleellinen asema monilla teollisuuden aloilla ja monissa tuotantoketjuissa on luonut sille ensin alihankkijan roolin ja nyttemmin taloudellisen dynastian roolia.

Venäjälle oltiin tarjoamassa paikkaa tasavertaisena kumppania lännelle Venäjän hajoamisen jälkeen 1990-luvulla ja 2000-luvun alkuaikoina. Yleinen uskomus oli, että Venäjä muuttuisi ja kasvaisi rakenteiltaan ja ehkä myös politiikaltaan lännen kaltaiseksi sivistysvaltioksi. Ja ehkä myös siitä tulisi lännen kumppani. Tämä osoittautui asteittain vääräksi uskomukseksi Venäjän käymien sotien sekä epädemokraattisten päätösten johdosta.

EU on aina ollut visioiltaan vahva, mutta päätöksenteon osalta hajaantunut ja voimaton. Se ei ole ottanut eikä se ole halunnut ottaa geopolitiikassa omaa paikkaansa. Sillä on ollut kuitenkin hiljaista valtaa ja huomaamatonta vaikutusvaltaa. Sen GDPR-säädökset sekä vastuullisuuteen liittyvät toimet ovat esimerkkejä eurooppalaisen sivistyksen vahvasta voimasta globaalisti.

Venäjän hyökkäyssota muutti asetelmat

Venäjän käynnistämä hyökkäyssota 24.2.2022 muutti geopolitiikan vuosiksi eteenpäin. Suomen tasavallan presidentti totesi sodan käynnistyttyä, että ”maskit on riisuttu”. Venäjä osoitti epäilijöiden epäilyt todeksi ja epäluulolle syntyi perustelut.

Maailman jakautuminen demokraattisiin (ei autoritäärisiin) ja autoritäärisiin (ei demokraattisiin) valtioihin on vahvistunut. Yhdysvaltojen, Euroopan sekä eräiden muiden läntisten valtioiden yhteistyö on lujittunut, kun vihollinen on selkiintynyt. Venäjä on saanut toimilleen hiljaista tukea Kiinalta. Kiinan näkyvämpi tuki saisi aikaan suuren taloudellisen riskin Kiinalle ja kiristäisi geopolitiikkaa merkittävästi.

Lännen sanktiot Venäjälle pakotti yritykset toimiin. Lisäksi yritysvastuullisuus velvoitti toimiin, jotka ennen olisivat olleet harmailla alueilla.


Uudet ”lännen sisämarkkinat”

Sodalla on ollut monia geopoliittisia vaikutuksia lännessä. Lännen tiivis yhteistyö on vahvistunut. Jo covid-viruksen aikana vallitsi käsitys, että yritysten toimitusketjuja tulee paremmin hajauttaa. Nyt sota on korostanut tätä ajattelua.

Lännen sisälle muodostuu uudet sisämarkkinat. Nämä sisämarkkinat muodostuvat toimitusketjuista, kauppaeduista, turvallisuusinvestoinneista, puolustusinvestoinneista, teknologiastandardeista sekä yhteistyöverkostoista. Parempi pitäytyä lännen yritysten välisessä yhteistyössä kuin ottaa geopoliittinen riski.

Samalla kun länsi vahvistuu, vahvistuu myös ei-demokraattisten valtioihin yhteistyö. Se johtanee niiden markkinoiden yhteisiin standardeihin ja sisäisiin markkinoihin.

Luonnollisesti maailma ei mene kohti täydellistä kaksinapaisuutta. Epämääräisyys pysyy myös tulevaisuuden geopolitiikan yhtenä pelivälineenä. Kukaan ei oikeasti halua eristäytyä ja kaikilla on intressi olla yhteistyössä toisten kanssa. Onneksi tämä pohjimmainen pyrkimys on olemassa, vaikka nyt askel on toiseen suuntaan.

Riskienhallintaa ja vastuullisuutta

Kehittyvillä markkinoilla on aina ollut riskinsä. Nyt näistä riskeistä yksi on selkiintynyt ja konkretisoitunut. Se on riski siitä, että autoritäärinen valtio käyttäytyy väärin käynnistämällä sodan tai tekemällä toimia kotimaassa, joita muut eivät voi hyväksyä. Tämän vaikutuksesta autoritääriseen valtioon voi kohdistua voimakkaita sanktioita sekä lännen yrityksiin kohdistuu vastuullisuuden velvoittavia toimia. Näiden yhteisvaikutus on suuri riski lännen yrityksille ja sijoittajille.

Lopuksi

Sodalla on pitkät heijastusvaikutukset. Geopolitiikan uusi jako demokraattiseen länteen ja muihin valtioihin on voimistunut Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan vaikutuksesta. Paluuta vanhaan ei ole, mutta sota ja sodan käynnistymisen jälkeiset lännen sanktiot ovat opettaneet ja paaluttaneet uuden kylmän sodan esiripun. Kynnys ryhtyä sotaan tai vääriin ei-hyväksyttäviin toimiin on noussut.

Yritysten toimintojen uudelleen järjestelyt ovat monelta osin välttämättömiä, jos pitkän aikavälin geopoliittisia riskejä halutaan tehokkaasti hallita. Yrityksille uusi maailman järjestys tarjoaa suuria mahdollisuuksia. Lännen uudet kotimarkkinat ovat parhaimmillaan uuden aikakauden alku, jossa myös Euroopan resursseja halutaan käyttää ja voimistaa.

Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Varautua ja tasata

VERin historiikkiteos "Varautua ja tasata - Valtion Eläkerahaston vaiheet" julkaistiin vuonna 2010. Kirjassa käydään läpi VERin perustaminen sekä rakentaminen vuosina 1990-2010. Kirjan ovat kirjoittaneet Veijo Åberg ja Mikko Laakso.

Varautua ja tasata

Varautua ja tasata - Valtion Eläkerahaston vaiheet

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje compliance contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF EU euribor Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat juriidikka kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakiasiat lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osakesalkku osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkäaikainen sijoittaminen pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto pohjoismaat poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus private credit private debt protektionismi puolustusteknologia puolustusteollisuus pääomasijoitukset päätöksenteko pörssi raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto regulaatio riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso ruotsi S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sopimusneuvottelut sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus tuottotavoite turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoitukset vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullinen sijoittaminen vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka Venäjä venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina