Sadan euron eläkelupaus ei ole helppo juttu

27.5.2018 klo 10.00 Jukka Pekkarinen

Keskustelu sosiaaliturvan uudistamisesta käy kovilla kierroksilla. Uusia ehdotuksia tehdään solkenaan. Aina ei ehditä pitää tarkkaa lukua siitä, miten uudet ideat sopivat nykyiseen sosiaaliturvajärjestelmään. Tämä yhteensovituksen ongelma tulisi kuitenkin pitää visusti mielessä, sillä perinteisestä järjestelmästämme emme pääse kokonaan eroon – eikä tällainen vallankumous olisikaan tavoittelemisen arvoinen.

Viimeksi on herättänyt keskustelua Antti Rinteen vappupuheessaan esittämä tavoite korottaa alle 1400 euron kuukausieläkettä saavien nettoeläkkeitä asteittain 100 eurolla. Pyrkimystä parantaa pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa on ymmärretty. Ehdotuksen toteuttamisen on toisaalta epäilty koituvan kalliiksi. Sen hintalapun on arvioitu liikkuvan, toteuttamistavasta riippuen, miljardin euron molemmin puolin.

Kustannusten suuren mittaluokan ymmärtää, kun ottaa huomioon, että 1400 euron kuukausieläke vastaa likimain nykyisten vanhuuseläkkeiden mediaania. Korotus voisi siis koskea, ainakin osittaisena, joka toista noin 1,3 miljoonasta vanhuuseläkekanläisestä.  

Yksi piirre ehdotuksesta on jäänyt keskustelussa vähälle huomiolle. Valtaosa Rinteen lupauksesta hyötyjistä olisi työeläkkeen saajia. He siis saisivat pienen työeläkkeensä täydennykseksi lisätuloa esimerkiksi kansaneläkkeen tai takuueläkkeen muodossa. Samalla he olisivat käytännössä tasaeläkkeen piirissä.

Ehdotus tällaisen askeleen ottamiseksi on sosialidemokraattien puheenjohtajan tekemäksi yllättävä. Demarit ovat perinteisesti painottaneet ansiosidonnaista sosiaaliturvaa ja pyrkineet pitämään sen erossa tasasuuruisesta vähimmäisturvasta. Työelämä-statuksesta riippumaton vähimmäisturva, kansaneläke sen osana, on puolestaan ollut keskustapuolueen lempilapsi. Tämä on ollut Suomen eläkepolitiikan historiallinen jakolinja.

Rinteen ehdotuksen toteutuminen merkitsisi työeläkkeen ja tasaeläkkeen päällekkäisen alueen laajenemista. Tämä pahentaisi työmarkkinoiden yhtä kannustinongelmaa. Entistä vähemmän pätisi työeläkejärjestelmän puolustajien vanha iskulause, että jokainen ansaittu euro merkitsee lisää eläkettä. Tasaeläkkeen piiriin lukeutuvat pienituloiset palkansaajat alkaisivat oikeutetusti kysyä, miksi heidän ansioistaan peritään heiltä itseltään ja heidän työnantajaltaan yhteensä 24 prosentin työeläkemaksua, josta käytännössä ei koidukaan lisää eläkettä.

Perusteltu vaatimus työllistymistä vaikeuttavan verokiilan alentamiseksi olisi, ettei vähimmäiseläkkeen piiriin jäävistä ansioista perittäisikään työeläkemaksuja. Tällaisen porrastetun työeläkemaksun perintä olisi kuitenkin – valmisteilla oleva ajantasaisen tulorekisterin toteuduttuakin – käytännössä mahdotonta. Ja mitä enemmän pienistä ansioista perittävät eläkemaksut vähenisivätkin, sitä suuremmassa määrin lupauksen toteuttaminen jäisi muilla veroin rahoitettavaksi.

Oman ongelman muodostaisivat itsensä työllistävät yrittäjät ja ammatinharjoittajat. He alkaisivat maksaa entistä pienempiä eläkemaksuja, jos vähäväkisten eläkeläisten tulojen lisäämiseksi korotettaisiin esimerkiksi takuueläkettä. Pitkään pyöritelty hanke yrittäjien työeläkemaksun perusteiden tarkistamiseksi olisi entistä välttämättömämpi toteuttaa.

Pyrkimys eläkeläisköyhyyden vähentämiseen on yhtä kaikki sosiaalisesti perusteltu. Mutta sen toteuttamisessa olisi syytä kiinnittää huomio bruttoeläkkeen sijasta eläkkeensaajan käytettävissä oleviin tuloihin. Osana paljon puhuttua sosiaaliturvan uudistusta pitäisi siis tarpeen arvioida uudelleen myös eläketulon verotusta ja sitä täydentävää sosiaaliturvaa. Siinä on otettava huomioon sekä työhön kohdistuva rajaverokiila että julkisen talouden lisärasitus. Tämä palapeli ei ole helppo. Mutta muuta käypää keinoa ei ole.

 

Kirjoittaja on VERin hallituksen puheenjohtaja.

1_MG_0081.jpg

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

4.1.2019 klo 10.18
29.11.2018 klo 11.03
5.11.2018 klo 11.44

Tagit

alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje debt ceiling Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastot eläketulon verotus Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu epävarmuus ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät facebook FANG FED finanssipolitiikka foreign aid Google hajautus Hillary Clinton indeksikorotukset indeksisijoittaminen Italia kansalaisaloite kansaneläke kasvunäkymät keskuspankki keskuspankkikorot korkotuotot kurssinousu lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lisäeläkkeet maailmantalous Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaralli markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove passiivinen sijoittaminen pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poliittiset riskit politiikka rahoitustasapaino reaalituotot reaalituotto S&P 500 sijoituspääomat sijoitusvuosi 2018 sosiaaliturva sääntely talous talouskehitys tasaeläke Test-Achats tulevaisuuden eläkkeet tulonjako twitter työeläke työeläkeindeksi työttömyysturva uusi talous valtionlainat valtionvelka vanhuuseläke varautuminen velkakatto verojärjestelmä veronkevennykset verotus Yhdysvallat Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys