Politiikka sijoittajan mysteeriboksina

13.2.2017 klo 14.15 Timo Viherkenttä

Yhden luonnehdinnan mukaan makrotalouden aikakausi sijoitusmarkkinoilla päättyi vuonna 2007. Sen jälkeen siirryttiin keskuspankkien aikaan, joka puolestaan viime vuonna muuttui politiikan kaudeksi.

Ainakin tuoreen kehityksen osalta kuvaus vastaa arkea Valtion Eläkerahastossa. Vielä viime keväänä maanantaipalaveriemme päähenkilöitä olivat keskuspankkiirit. Nyttemmin Janet Yellen ja Mario Draghi ovat siirtyneet lähestulkoon kulisseihin ja näytelmän (tai siis todellisuuden, vaikka ajoittain tuntuu näytelmältä) pääosissa paistattelevat Donald J. Trump ja Marine Le Pen.

Trading-huoneiden keskelle on asettunut istumaan politiikka, jonka vaikutukset ulottuvat maailmantalouden painopisteistä pienimpiin yksityiskohtiin. VERissäkin yhdellä näyttöruudulla päivittyi viimeiset viikot ennen Yhdysvaltojen vaaleja tauotta reaaliaikainen fivethirtyeight-vaaliennuste.

Politiikka on kuitenkin monella tavoin hankala rasti sijoittajalle. Sitä ei juuri opeteta kauppakorkeakouluissa rahoituksen oppiaineessa. Tätä kirjoitettaessa Bloomberg TV:ssä oli juuri ollut haastateltavana ison finanssitalon Chief political analyst, jonka alaisina on ehkä legioona muita politiikka-analyytikoita. Suomessa valtio-opin opintopiireissä on vanhastaan ollut urasuunnitelmana pikemminkin Paasikivi-opisto tai Työväen Akatemia kuin Goldman Sachs.

Poliittinen ennustaminen on kovin vaativaa jo sinänsä, mutta sijoitustoiminnassa se ei riitä, vaan pitäisi myös osata arvioida vaalitulosten ja  poliittisten päätösten markkinavaikutukset. Pelkästään viimeisen vuoden aikana on saatu lukuisia esimerkkejä politiikan ja markkinoiden syy-seuraussuhteiden monimutkaisuudesta.

Ilmeisimpiä tapauksia on osakemarkkinoiden kehitys Yhdysvalloissa. Ennen vaaleja osakeindeksit liikkuivat gallupien ja vedonlyöntikertoimien tahdissa niin, että Hillary Clintonin voiton todennäköisyys nosti kursseja ja päinvastoin.  Vaalien jälkeen indeksit ovat kuitenkin kohonneet ennätyksiin. Ne, jotka olivat sijoittaneet amerikkalaisiin osakkeisiin luottaessaan Clintoniin voittoon, tekivät hyvän tilin.

Britanniassa osakekurssien kehitys on niin ikään ollut erityisen vahvaa Brexit-äänestyksen jälkeen ensimmäisten päivien hämmennyksen haihduttua.

Brasilia oli viime vuonna poliittisessa kaaoksessa, mutta osakemarkkinoilla oli juhlat. Vielä rajumpaa pörssikurssien nousua nähtiin Venezuelassa.

Politiikan ja markkinakehityksen suhde ei sentään aina ole nurinkurinen. Ranskan ja Saksan valtionlainojen korkoero on levinnyt nopeasti sijoittajien herätessä ajatukseen, että Ranskan joukkolainoja ostaneet voivat vielä löytää salkuistaan frangimääräisiä papereita.

Melko suoraviivaisia vaikutuksia politiikalla voi olla eri toimialojen osakkeille. Odotukset Yhdysvaltojen ilmasto- ja energiapolitiikan suunnan muuttumisesta ja löyhemmästä pankkisääntelystä ovat saaneet näiden sektorien yhtiöiden kurssit kovaan nousuun.  Heti vaalien jälkeisenä päivänä muutamien amerikkalaisten vankilayhtiöiden kurssit ponnahtivat iloisesti.

Uusin ilmiö on syntynyt, kun yksittäisiä  yrityksiä koskevat keskustelut ja kannanotot ovat nousseet näkyvään asemaan Yhdysvaltojen valtiojohdon toiminnassa. Markkinoille on tullut botteja, jotka antavat automatisoidusti osto- tai myyntitoimeksiannon, kun presidentillisessä tviitissä mainitaan jokin yhtiö – tviitin sentimenttiä tulkitsevan koodin määrittäessä toimeksiannon suunnan.

Yhtiöiden talouslukuja ikänsä huolellisesti tutkinut analyytikko ei ehkä joka hetki tunne oloaan kotoisaksi maailmassa, jossa ennalta ohjelmoidun tviittivirta-analyysin merkitys on kassavirta-analyysiä suurempi.

 

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja.

Timo Viherkenttä pieni

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje debt ceiling Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu epävarmuus ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät facebook FANG FED finanssipolitiikka foreign aid Google hajautus Hillary Clinton indeksikorotukset indeksisijoittaminen Italia kansalaisaloite kansaneläke kasvunäkymät keskuspankki keskuspankkikorot kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotuotot kurssinousu lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaralli markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove passiivinen sijoittaminen pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poliittiset riskit politiikka rahoitustasapaino reaalituotot reaalituotto riskinkantokyky S&P 500 sijoituspääomat sijoitusvuosi 2018 sosiaaliturva syntyvyys sääntely talous talouskehitys tasaeläke Test-Achats tulevaisuuden eläkkeet tulonjako tuotto tuotto-odotus twitter työeläke työeläkeindeksi työttömyysturva uusi talous valtionlainat valtionvelka vanhuuseläke varautuminen velkakatto verojärjestelmä veronkevennykset verotus Yhdysvallat Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys