Miinuskorkopoterossa ahtaan puoleista

11.5.2016 klo 11.33 Timo Viherkenttä

Mahdotonta lakata hämmästelemästä negatiivista korkoa. Että maksaa siitä ilosta, että raha ei ole käytössä nyt vaan vasta joskus tulevaisuudessa.

Negatiiviset korot ovat kuitenkin nyt vahvasti keskuudessamme. Monet keskuspankkikorot ovat alle nollan Sveitsin ja Japanin lisäksi myös euroalueella, Ruotsissa ja Tanskassa.  Miinuskorkoisia valtionlainoja on liikkeellä biljoonien edestä.  Instituutiot maksavat talletuksista korkoa pankille päin.

Käteinen raha on alkanut näyttää pankkitalletusta houkuttelevammalta vaihtoehdolta. Euroopan Keskuspankki lopettaakin 500 euron setelien liikkeeseenlaskun. Japanissa kassakaappien kaupan kerrotaan vilkastuneen.

Mitä tämä kummallinen maailma merkitsee sijoittajan kannalta? Ovatko yltiömatalat ja jopa negatiiviset korot sijoittajan ystäviä vai vihollisia?

Kysymys tuntuu äkkipäätä tyhmältä. Matalasta korosta hyötyy velallinen, jolloin häviäjänä on vastaavasti velkoja/säästäjä/sijoittaja.

Näinhän lähtökohtaisesti on. Kun korot ovat alhaalla, sijoittajan korkotuotot ovat matalat. Ja jos osakkeiden tai yrityslainojen tuotto on riskitön korko lisättynä riskipreemiolla, pitkälti sama juttu.

Mutta vaikka matalat korot tuottavat sijoittajille tuskaa, samat sijoittajat saattavat kauhistua hyviä talouslukuja, koska niiden pelätään johtavan keskuspankkikorkojen nostoon ja markkinakorkojen kohoamiseen.

Korkojen ollessa alhaalla sijoittajat ovatkin loukussa, jossa tuotot ovat vaatimattomia, mutta korkojen nousu voi olla lyhyellä tähtäyksellä vielä pahempi vaihtoehto. Nousevat korot kurittavat joukkolainasalkkujen markkina-arvoja ja samalla syntyy painetta osakekursseja kohtaan, kun yhtiöiden rahoituskustannukset nousevat ja sijoitusvaroja kääntyy osakkeista korkosijoituksiin.

Historiallisesti niin osakemarkkinoiden kuin joukkolainojenkin tuotot ovat olleet keskimäärin paljon parempia keskuspankkien koronlaskujaksojen aikana kuin ohjauskorkojen nostokausina.

Sijoittajien salkuissa voi lisäksi olla myös sellaisia velkarahoitusta sisällään pitäviä kohteita kuin kiinteistö- tai infrastruktuurirahastot. Näidenkin arvoja korkojen nousu voi pudottaa.

Näitä joutuvat suomalaiset eläkesijoittajatkin päivät pitkät pohtimaan. Tasaista muutaman prosentin tuottoa nakuttaneet matalariskiset joukkolainat olivat pitkään niin meillä kuin muuallakin eläkerahastojen ruisleipää, jonka päälle haettiin lisätuottoa muilla sijoituksilla. Kokonaistuottoja ovat pitäneet melko mukavina korkosalkkujen markkina-arvoja nostanut pitkä sykli ja pääosin suotuisa osakemarkkinakehitys. Tällaisen maailman paluu ei kuitenkaan tunnu olevan näköpiirissä, eikä sinne liene myöskään reittiä, joka ei kulkisi korkosijoitusten arvojen alenemisen kautta.

Osakkeiden ollessa kalliita ja korkojen matalia eläkesijoittajat ovat kääntäneet katseensa yhä hanakammin perinteisten korko- ja osakemarkkinoiden ulkopuolisiin sijoituksiin kuten kiinteistöihin, pääomarahastoihin, velkarahastoihin ja infrastruktuuriin. Nämä ovatkin ilmeisen kiinnostavia alueita. Mutta monien hamutessa samoja kohteita niidenkin hinnat tuppaavat karkaamaan.

Vaikka eläkesijoittajien salkut ovat takavuosista monipuolistuneet, entisen kaltaiset kokonaistuotot näyttävät jatkossa mahdollisilta vain, jos osakkeet tuottavat hyvin. Tarjoaako osin hauraalta näyttävä maailmantalous siihen edellytykset? Siinäpä kysymys.

 

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja.

2E7A1735 copy pieni.jpg

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

4.1.2019 klo 10.18
29.11.2018 klo 11.03
5.11.2018 klo 11.44

Tagit

alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje debt ceiling Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastot eläketulon verotus Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu epävarmuus ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät facebook FANG FED finanssipolitiikka foreign aid Google hajautus Hillary Clinton indeksikorotukset indeksisijoittaminen Italia kansalaisaloite kansaneläke kasvunäkymät keskuspankki keskuspankkikorot korkotuotot kurssinousu lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lisäeläkkeet maailmantalous Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaralli markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove passiivinen sijoittaminen pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poliittiset riskit politiikka rahoitustasapaino reaalituotot reaalituotto S&P 500 sijoituspääomat sijoitusvuosi 2018 sosiaaliturva sääntely talous talouskehitys tasaeläke Test-Achats tulevaisuuden eläkkeet tulonjako twitter työeläke työeläkeindeksi työttömyysturva uusi talous valtionlainat valtionvelka vanhuuseläke varautuminen velkakatto verojärjestelmä veronkevennykset verotus Yhdysvallat Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys