Kremlologiasta frankfurtologiaan

4.12.2015 klo 13.28 Timo Viherkenttä

Meillä suomalaisilla on takavuosilta kunniakkaat perinteet kremlologian jalossa taidossa. Antaisiko se meille yleisemminkin osaamista olla moniselitteisten sanankäänteiden eteviä tulkitsijoita?

Suursijoittajille on erityisen tärkeää keskuspankkikielen ymmärtäminen. Tarve on korostunut viime vuosina, kun sijoituskohteiden arvot ovat yhä vahvemmin olleet riippuvaisia matalien ohjauskorkojen ja jättimäisen määrällisen kevennyksen jatkumisesta.

Torstaina 3.12. Euroopan Keskuspankki päätti uusista rahapolitiikan kevennyksistä, mutta sijoitusmarkkinat reagoivat kuin olisi kiristetty. Osakekurssit laskivat roimasti, joukkolainojen korot nousivat, euro vahvistui.

Markkinareaktion selitys on, että toimenpiteet eivät olleet niin voimakkaita kuin oli odotettu. Edellisinä viikkoina EKP:n suunnalta oli annettu ymmärtää - erityisesti pääjohtaja Mario Draghin suulla - että joulukuussa on tulossa merkittäviä uusia toimia. Niin tulikin, mutta ei niin voimakkaita kuin mitä markkinoilla oli edeltäneistä viesteistä päätelty.

Keskuspankeilla on monia keinoja vaikuttaa talouteen. Avomarkkinaoperaatioiden oheen ovat nousseet avosuiset operaatiot. On mahdollista, että keskuspankki saa haluamiaan vaikutuksia aikaan pelkällä puhumisella, joka voi vaikuttaa vaikkapa korkotasoihin ja valuuttakursseihin.

Suhtautumisessa kommunikaation avoimuuteen ja rooliin on keskuspankeissa ollut ajan mittaan eri käytäntöjä. USA:n keskuspankin FEDin pitkäaikainen pääjohtaja Alan Greenspan totesi opetelleensa varta vasten mumisemaan epäselviä.

Tunnettu avosuuoperaatio oli ”Super-Mario” Draghin kesällä 2012 pitämä puhe, jossa hän lupasi pankin tekevän euron pelastamiseksi kaiken mitä tarvitaan – whatever it takes. Pelkkä lupaus riitti. Kun markkinoilla uskottiin keskuspankin käyttävän tarvittaessa riittävän suurta sinkoa, lupauksen lunastamiseen ei tullut tarvetta Kreikka-ratkaisuja osin lukuun ottamatta.

Joitakin viikkoja sitten kommunikaatiossa käytettiin vähän samantapaisia sanankäänteitä, kun Super-Mario ilmoitti, että ”we will do what we must”. Tämän lupauksen lunastaminen kuitenkin nimenomaan vaati toimenpiteitä – joita tehtiinkin, mutta markkinoiden ruokahalu oli kasvanut vähän liian suureksi. Markkinoilla oli aiempien kierrosten jäljiltä muodostunut käsitys siitä, että EKP toimittaa aina vähintään sen mitä on annettu ymmärtää. Sanottiinpa niinkin paradoksaalisesti, että markkinoilla on konsensus siitä, että Draghi yllättää markkinat positiivisesti.

Keskuspankkiirien tehtävä on hankala, kun markkinoihin voi olla järkevää pyrkiä vaikuttamaan jo ennakoivasti, mutta jos konkreettiset päätökset eivät sitten vastaakaan markkinoiden tulkintaa, voi seurata vakaviakin häiriöitä. Ennakollista viestintää mutkistaa osaltaan se, että esimerkiksi EKP:n päätökset syntyvät neuvoston kokouksessa, jossa voi olla edustettuna aika erilaisia näkemyksiä.

Jos viesti ymmärretään väärin, vikaa voi tunnetusti olla joko lähettäjässä tai vastaanottajassa. Finanssimarkkinoilla voi myös olla toimijoita, joiden intressissä on levittää sopivia tulkintoja. Täysosuma pukinkonttiin olisikin keskuspankkikielen selitysteos, jossa katekismusmainen Mitä se on –rakenne yhdistyisi Juti–suomi-sanakirjan juurevuuteen.

 

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja

2E7A1735 copy pieni.jpg

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje debt ceiling Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastot eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu epävarmuus ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät facebook FANG FED finanssipolitiikka foreign aid Google hajautus Hillary Clinton indeksikorotukset indeksisijoittaminen Italia kansalaisaloite kansaneläke kasvunäkymät keskuspankki keskuspankkikorot korkosijoitukset korkotuotot kurssinousu lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaralli markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove passiivinen sijoittaminen pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poliittiset riskit politiikka rahoitustasapaino reaalituotot reaalituotto S&P 500 sijoituspääomat sijoitusvuosi 2018 sosiaaliturva syntyvyys sääntely talous talouskehitys tasaeläke Test-Achats tulevaisuuden eläkkeet tulonjako twitter työeläke työeläkeindeksi työttömyysturva uusi talous valtionlainat valtionvelka vanhuuseläke varautuminen velkakatto verojärjestelmä veronkevennykset verotus Yhdysvallat Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys