FANGin dilemma

7.1.2016 klo 10.40 Timo Viherkenttä

Vuosituhannen vaihteessa elettiin IT-huumassa. Teknoyhtiöiden osakkeita jonotettiin ja niistä oltiin valmiita maksamaan astronomisia summia niin meillä kuin muuallakin. ”Tuottavuusloikka”-termiä ei taidettu käyttää, mutta siihen uskottiin. Uusi talous – new economy - oli tuleva.

Tuli kuitenkin pörssiromahdus. Monet tekno-osakkeet menettivät ylivoimaisen pääosan arvostaan. IT-usko ei ollut ihan perusteetonta, mutta kylläkin liioiteltua ja vähintäänkin ennenaikaista.

Nyt ei ole nähty vastaavaa, mutta Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden vuosi 2015 toi elävästi mieleen noita kaikuja.

Teknologiapörssi NASDAQin indeksi voitti selvästi monialaisemmat Dow Jonesin ja S&P 500:n, joiden pistearvot päätyivät miinukselle. Mutta silmiinpistävintä oli, että laajan S&P 500 -indeksin sinnittely edes nollan tuntumassa oli neljän tunnetun teknoyhtiön kovan kurssinousun varassa.

Nämä yhtiöt ovat Facebook, Amazon, Netflix ja Alphabet (ent. Google). Yksikään näistä ei maksanut viime vuonna osinkoa. Netflixin kurssinousu oli 144, Amazonin 123, Alphabetin 48 ja Facebookin 37 prosenttia.

Tätä nelikkoa on alettu kutsua termillä FANG. Nämä yhtiöt eivät ole vähämerkityksellisiä kuriositeetteja, vaan kolme niistä kuuluu USA:n markkina-arvoltaan suurimpien yhtiöiden joukkoon eikä Netflixkään ole enää pieni. Alphabetin nousu maailman arvokkaimmaksi yhtiöksi ei vaatisi enää suurta eroa Applen ja Alphabetin suhteellisessa kurssikehityksessä.

Ovatko tällaiset kurssinousut sitten perusteltuja? Eihän sitä voi tietää. Toisin kuin vuosituhannen vaihteessa, suosikkiyhtiöt tekevät nyt osin myös tulosta, mutta siihenkin nähden sijoittajien FANG-usko on vahva: kun S&P 500 -indeksin P/E-luku oli vuoden päättyessä noin 17, vasta voitolle ponnistavalla Amazonilla se oli noin 1000, Netflixillä noin 300 ja Facebookilla noin 100.  Alphabetilla sentään vain 36,5.

FANGien vauhti on myös osa laajempaa kehitystä. Kiinalainen verkkokauppayhtiö Alibaba nousi listautumisellaan USA:ssa kertaheitolla suureksi myös siellä. Listaamattoman Uberin arvo on uusimman rahoituskierroksen valossa 50 miljardin dollarin suuruusluokassa eli pyöreästi satakertainen Finnairiin verrattuna (vaikka Finnairinkin arvo on nopeasti tuplaantunut). Ja ennen kaikkea: kun USA:n seitsemän arvokkaimman yhtiön joukossa on kolmen FANG-yhtiön lisäksi Apple ja Microsoft, USA:n talouskukkulan kuninkuus on ainakin osakemarkkinoiden mielestä täysin suvereenisti Piilaaksossa.

On tietysti mielenkiintoista, onko yksittäisten yhtiöiden kurssinousu kestävällä pohjalla, mutta vielä paljon kiinnostavampaa on, onko kyse talouden perustavanlaatuisesta muuttumisesta. Onko vuosituhannen vaihteessa odotettu uusi talous nyt keskuudessamme?

Saattaa vähän niin kuin ollakin. Ihan varmaa vastausta ei Googlekaan tiedä.

 

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja.

2E7A1735 copy pieni.jpg

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje debt ceiling Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastot eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu epävarmuus ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät facebook FANG FED finanssipolitiikka foreign aid Google hajautus Hillary Clinton indeksikorotukset indeksisijoittaminen Italia kansalaisaloite kansaneläke kasvunäkymät keskuspankki keskuspankkikorot korkosijoitukset korkotuotot kurssinousu lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaralli markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove passiivinen sijoittaminen pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poliittiset riskit politiikka rahoitustasapaino reaalituotot reaalituotto S&P 500 sijoituspääomat sijoitusvuosi 2018 sosiaaliturva syntyvyys sääntely talous talouskehitys tasaeläke Test-Achats tulevaisuuden eläkkeet tulonjako twitter työeläke työeläkeindeksi työttömyysturva uusi talous valtionlainat valtionvelka vanhuuseläke varautuminen velkakatto verojärjestelmä veronkevennykset verotus Yhdysvallat Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys