VERin varat 20 miljardia euroa; 1.1.–30.9.2019 sijoitustuotto 10,1 % ja kymmenen vuoden keskituotto 6,1 %

Julkaistu 23.10.2019 klo 10.43


SIJOITUSYMPÄRISTÖ

Vuoden 2019 kolme ensimmäistä vuosineljännestä olivat sijoitusmarkkinoilla suotuisat. Osakemarkkinat lähtivät heti tammikuussa nopeaan nousuun edellisen vuoden lopun voimakkaan laskun jälkeen ja vaikka vuoteen on mahtunut joitakin notkahduksia, markkinat nousivat tuntuvasti lähes kaikkialla.

Myös korkomarkkinoilla kehitys oli laaja-alaisesti myönteistä, kun yleiset korkotasot tulivat alaspäin ja monet riskilisät samanaikaisesti kaventuivat.

Positiivisen markkinakehityksen taustalla olivat keskeisesti keskuspankkien rahapolitiikka sekä tulevia rahapoliittisia toimia koskevat odotukset. Paljolti niiden ansiosta osakemarkkinat ja riskilliset korkomarkkinat kestivät hyvin talouskasvun sekä makrotaloudellisten ennusteiden osittaisen heikkenemisen keskeisillä  talousalueilla.
 

VERIN SIJOITUSTOIMINNAN TUOTTO

Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnan seurannassa ja arvioinnissa keskitytään entistä korostuneemmin pitkän aikavälin toteutumien ja tulevaisuuden tarkasteluun neljännesvuotisen seurannan kustannuksella. VER julkistaa kuitenkin edelleen neljännesvuositiedot ja -kommentit entisessä laajuudessa.

VERin sijoitusomaisuuden arvo 30.9.2019 oli 20,0 miljardia euroa.  Sijoitusten tuotto käyvin arvoin kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen ajalta oli 10,1 prosenttia. Viimeisten viiden vuoden (1.10.2014–30.9.2019) keskimääräinen nimellistuotto oli 5,1 ja viimeisten kymmenen vuoden 6,1 prosenttia vuodessa. Nykymuotoisen toiminnan ajalta, vuoden 2001 alusta, keskimääräinen tuotto on ollut 5,4 prosenttia.
 

FI Q3 2019 12.png


Sijoitusten reaalituotoksi kolmelta ensimmäiseltä neljännesvuodelta muodostui 9,3 prosenttia. Viiden vuoden keskimääräinen reaalituotto oli 4,5 prosenttia ja kymmenen vuoden reaalituotto vastaavasti 4,7 prosenttia vuodessa.
 

FI Q3 2019 13.png


Valtion näkökulmasta sijoitustoiminnan tuottoa voidaan verrata myös valtionvelan kustannukseen, koska eläkemenoihin varautumiseksi kerättävän rahaston vaihtoehtona voidaan pitää pienempää valtionvelkaa. Kymmenenä viime vuonna VERin vuosituotto on ollut keskimäärin 4,3 prosenttiyksikköä valtionvelan keskikustannusta korkeampi. Vuodesta 2001 VERin markkina-arvoinen tuotto on ollut yhteensä noin 6,7 miljardia euroa suurempi kuin kulloistakin rahastoa vastaavalle määrälle laskettu valtionvelan kumulatiivinen keskikustannus samalta ajalta.
 

FI Q3 2019 7.png


VERissä seurataan pitkän aikavälin tuottoa suhteessa yleiseen markkinakehitykseen vertaamalla toteutunutta tuottoa globaaliin indeksiin, jossa osakesijoitusten paino on 50 ja valuuttasuojattujen joukkolainasijoitusten 50 prosenttia.
 

FI Q3 2019 11.png

 

TAMMI – SYYSKUUN 2019 YKSITYISKOHTAINEN TARKASTELU

Valtiovarainministeriön määräyksen mukaisesti VERin sijoitukset jaetaan korkosijoituksiin, osakesijoituksiin ja muihin sijoituksiin. Syyskuun lopussa korkosijoitusten osuus oli 37,3 prosenttia, osakesijoitusten 48,6 prosenttia ja muiden sijoitusten 10,2 prosenttia. Suurista omaisuusluokista likvidit korkosijoitukset tuottivat kolmen ensimmäisen neljännesvuoden ajalta 4,9 prosenttia ja noteeratut osakesijoitukset 17,7 prosenttia.
 

FI Q3 2019 14.png

 

KORKOSIJOITUKSET

Likvidit korkosijoitukset

Likvidien korkosijoitusten tuotto kolmelta ensimmäiseltä kvartaalilta oli 4,9 prosenttia.

Vuoden kolmannella kvartaalilla alkuvuoden erittäin hyvä kehitys erityisesti riskillisemmissä korkosijoituskohteissa rauhoittui, mutta tuottokehitys jatkui edelleen positiivisena. Yhdysvaltojen ja Euroopan keskuspankit toteuttivat aiemmin viestimänsä rahapolitiikan keventämisen, mikä tuki korkomarkkinaa huolimatta heikkona jatkuneesta talousdatasta, brexitiin liittyvästä epävarmuudesta ja Yhdysvaltojen ja Kiinan välisestä kauppasodasta. Volatiliteetti kuitenkin nousi.

Yhdysvaltojen keskuspankki FED laski korkoaan 25 korkopistettä sekä heinä- että syyskuussa ja lopetti taseensa pienentämisen. Syyskuun kokouksessa FEDin jäsenten mielipiteet rahapolitiikan jatkosta olivat poikkeuksellisen jakautuneet, mutta korkomarkkina hinnoittelee viimeiselle kvartaalille lähes kahta 25 korkopisteen koronlaskua ja samansuuruisia laskuja vielä vuodelle 2020.

Euroopan keskuspankki (EKP) toteutti merkittävän rahapolitiikan keventämisen syyskuun kokouksessaan. Keskuspankin talletuskorko laskettiin -0,50 prosenttiin ja arvopaperiostot päätettiin aloittaa uudelleen marraskuun alussa. Talletuskorkoa porrastettiin siten, että negatiivista talletuskorkoa peritään vasta pankkien talletusten ylittäessä kuusinkertaisesti vähimmäisvarantovelvoitteen määrän. Lisäksi aiemmin päätetyn TLTRO-ohjelman lainojen korkoa alennettiin ja maturiteettia pidennettiin kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen. Markkina hinnoittelee EKP:lta vielä lisää koronlaskuja ja arvopaperiostojen määrän kasvattamista nykyisestä 20 mrd EUR/kk määrästä.

Keskuspankkivetoisen korkorallin ansiosta korkoindeksit kehittyivät erittäin positiivisesti kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana lukuunottamatta aivan lyhyimpiä korkoja.
 

FI Q3 2019 3.png

 

Muut korkosijoitukset

VERin muut korkosijoitukset käsittävät sijoitukset private credit -rahastoihin sekä suoran lainanannon yrityksille.

Private credit -sijoitusten tuotto oli 1,7 prosenttia.

Odotettua markkinakorjausta ei  private credit -markkinoilla ole vielä nähty. Epävarmuus markkinoiden tulevasta kehityksestä ei ole kuitenkaan hälvennyt. Kassavirtatuottoja hakevien sijoittajien kiinnostus sijoitusluokkaa kohtaan on säilynyt ja rahastojen varainkeruu on ollut vilkasta.

 

OSAKESIJOITUKSET

Noteeratut osakesijoitukset

Noteerattujen osakesijoitusten tuotto oli 17,7 prosenttia.

Vuoden kolmannella neljänneksellä osakkeet kehittyivät edelleen positiiviseen suuntaan, ja katsauskauden päättyessä vuoden 2019 osaketuotto oli noussut jo erittäin vahvoihin lukemiin. Vuoden kolmannella neljänneksellä nähtiin toki jälleen voimakasta heilahtelua maailman osakemarkinoilla ja etenkin elokuun alku oli hyvin hermostunutta aikaa pörsseissä. Hermostuneisuuden taustalla oli jo tutuksi tullut teema, eli USAn ja Kiinan välinen kauppasota ja sen käänteet. Yhdysvaltain presidentti Trump ilmoitti elokuun alussa uusista tulleista Kiinalle ja tästä säikähtäneenä maailman pörssit lähtivät voimakkaaseen laskuun. Elokuun puolivälissä tunnelma kuitenkin rauhoittui asteittaisen liennytyksen myötä ja osakkeiden elpyminen jatkui tasaisesti aina syyskuun loppuun asti. Vahva usko keskuspankkien elvyttävän rahapolitiikan jatkumiseen oli myös omiaan vahvistamaan osakemarkkinoita.
 

FI Q3 2019 5.png

 

Muut osakesijoitukset

VERin muut osakesijoitukset käsittävät sijoitukset pääomarahastoihin, noteeraamattomiin osakkeisiin sekä listattuihin kiinteistörahastoihin (REIT).

Pääomarahastosijoitusten tuotto oli 9,4 prosenttia, noteeraamattomien osakkeiden 2,4 prosenttia ja listattujen kiinteistörahastojen 22,7 prosenttia.

Osakemarkkinoiden vahvana jatkunut kehitys on sekä pääomasijoitusten että listattujen kiinteistörahastojen hyvien tuottojen taustalla. Toistaiseksi epävarmuuden lisääntyminen markkinoilla ei ole näkynyt pääomasijoitusten kohdeyhtiöiden arvostustasoissa eikä myöskään velkakertoimissa.  Huoli rahastojen tulevaisuuden tuotoista on kuitenkin kasvanut.

 

MUUT SIJOITUKSET

VERin muut sijoitukset käsittävät sijoitukset kiinteistö-, infrastruktuuri-, hedge- ja riskipreemiorahastoihin sekä riskipreemiostrategioihin.

Listaamattomien kiinteistörahastosijoitusten tuotto oli 3,2 prosenttia ja infrastruktuurirahastosijoitusten 9,3 prosenttia.

Kiinteistömarkkinoilla tilanne on toistaiseksi pysynyt vakaana. Kysyntä on edelleen kohdistunut asunto- ja logistiikkakiinteistöihin kun taas kiinnostus liikekiinteistöjä kohtaan on vähäisempi. Suomessa transaktiovolyymi on kuluvana vuonna edelleen korkea vaikka on jäänyt alle edellisvuoden huipputasoista.

Onnistuneet irtautumiset ja hyvällä tasolla olevat osinkotuotot ovat infrasijoitusten erinomaisten tuottojen taustalla. Itse markkinatilanteessa ei toistaiseksi ole merkittäviä muutoksia tapahtunut. Sijoittajia sijoitusluokka nykyisessä markkinatilanteessa kiinnostaa sen tarjoaman kassavirtatuottojen vuoksi.

Hedge-rahastojen tuotto kolmelta ensimmäiseltä kvartaalilta oli 3,3 prosenttia. Hyvän alkuvuoden jälkeen kolmannes kvartaali oli tuotoltaan hivenen negatiivinen. Parhaiten ajanjaksolla pärjäsivät osakemarkkinoihin keskittyvät long-short -rahastot sekä suhteelliseen arvoon keskittyvät multistrategiarahastot.

Riskipreemiosijoitusten tuotto samalta ajalta oli 0,9 prosenttia. Osakemarkkinoihin keskittyvissä tyylipreemioissa nähtiin osittaista value-strategioiden elpymistä. Erityisen voimakas liike oli suhteessa momentum-strategioihin.

 

FI Q3 2019 10.png

 

VALTION ELÄKEMENO, VERIN SIIRTO VALTION TALOUSARVIOON, ELÄKEMAKSUTULOT JA RAHASTOINTIASTE

Valtion Eläkerahaston valtiontaloutta tasapainottava rooli on kasvanut ja kasvamassa. Valtion eläkemenot olivat vuonna 2018 reilut 4,6 miljardia euroa ja vuoden 2019 budjetissa on varauduttu lähes 4,8 miljardin euron menoon. VER maksaa valtion talousarvioon 40 prosenttia näistä menoista eli vuoden 2019 aikana yhteensä n. 1,9 miljardia euroa. Syyskuun loppuun mennessä rahastosta on siirretty valtion budjettiin 1 428 miljoonaa euroa.

VERin yhdeksän kuukauden eläkemaksutulo oli yhteensä 1 138 milj. euroa. Vuoden 2019 alusta eläkemaksujen laskutus on perustunut tulorekisteriin tallennettaviin palkkatietoihin. Tulorekisterin käyttöönotossa ja palkkatietojen tallentumisessa rekisteriin oli koko alkuvuoden ajan merkittäviä ongelmia. Valtion järjestelmään kuuluvien palkkojen osalta on kuitenkin kolmannen kvartaalin aikana onnistuttu korjaamaan puuttuneita sekä virheellisiä tietoja ja VERin maksutulokertymä syyskuun lopussa on lähes ennusteiden mukainen.

Rahaston nettomaksutulo on kääntynyt pysyväisluonteisesti negatiiviseksi eli rahastosta siirretään valtion talousarvioon selvästi enemmän kuin VERiin kertyy maksutuloja. Tämä budjettisiirron enemmyys VERin maksutuloihin nähden kasvaa jatkuvasti ja hidastaa rahaston kasvua.

Valtion Eläkerahaston hallitus hyväksyi kesäkuussa 2016 strategian, jossa täsmennettiin pitkän aikavälin tavoitteenasettelu. Laissa säädetyn 25 prosentin rahastointitavoitteen saavuttamiseen pyritään strategian mukaan viimeistään vuonna 2033. Tämä edellyttää nettomaksutulon kehityksen pysyvän lähellä arvioitua tasoa ja sijoitusten reaalituoton säilymistä suhteellisen hyvänä. Kun valtion eläkevastuu vuoden 2018 päättyessä oli 92,1 miljardia euroa, rahastointiasteeksi muodostui noin 20 prosenttia. Strategiassa myös määritettiin periaatteet, joilla sijoitussalkun riskitaso ja perusallokaatio johdetaan rahastolle asetetusta rahastointitavoitteesta.

 

AVAINLUKUJA

   
 

30.9.2019

31.12.2018

Sijoitukset, milj. euroa (markkina-arvoin)

20 045

18 486

Korkosijoitukset

7 478

7 106

Osakesijoitukset

9 751

8 720

Muut sijoitukset

2 054

1 823

Johdannaisten vaikutus

764

837

     

Sijoitussalkun jakauma

   

Korkosijoitukset

37,3 %

38,4 %

Osakesijoitukset

48,6 %

47,2 %

Muut sijoitukset

10,2 %

9,9 %

Johdannaisten vaikutus

3,8 %

4,5 %

     
 

1.1.–30.9.2019

1.1.–31.12.2018

Sijoitusten tuotto

10,1 %

-3,4 %

Korkosijoitukset

   

Likvidit korkosijoitukset

4,9 %

-1,9 %

Muut korkosijoitukset

1,7 %

8,4 %

Osakesijoitukset

   

Noteeratut osakesijoitukset

17,7 %

-7,4 %

Pääomarahastosijoitukset

9,4 %

13,4 %

Listatut kiinteistörahastot

22,7 %

 

Muut sijoitukset

   

Listaamattomat kiinteistörahastot

3,2 %

 

Infrastruktuurirahastot

9,3 %

11,2 %

Hedge-rahastot

3,3 %

-2,5 %

     

Eläkemaksutulot, milj. euroa

1 138

1 425

Siirto valtion talousarvioon, milj. euroa

-1 428

-1 859

Nettomaksutulo, milj. euroa

-290

-434

Eläkevastuu, mrd.  euroa

 

92,1

Rahastointiaste, %

 

20 %

 

Lisätietoja: Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Timo Viherkenttä, etunimi.sukunimi@ver.fi, puh: 0295 201 210

Valtion Eläkerahasto (VER) on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka avulla valtio varautuu tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen ja eläkemenojen tasaamiseen. VER on sijoitusorganisaatio ja vastaa valtion eläkevarojen ammattimaisesta sijoittamisesta. VERin sijoitussalkun markkina-arvo oli 20,0 miljardia euroa syyskuun 2019 lopussa.

Kaikki tässä katsauksessa esitetyt luvut ovat alustavia ja tilintarkastamattomia.