Valtion Eläkerahasto

Valtion Eläkerahaston tehtävä on valtion eläkemenoihin varautuminen sekä eläkemenojen tasaaminen. VER vastaa valtion eläkevarojen sijoittamisesta ja auttaa valtiota varautumaan tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen. Pitkäaikaisena sijoittajana VERin toiminnassa korostuvat korkea ammattitaito ja eettinen toimintatapa. VER toimii osana rahastoivaa eläkejärjestelmää.

Onko digivaluutta rahaa?

8.10.2021 klo 9.37 Timo Löyttyniemi

Rahaa ei käsitteenä tarvitse juurikaan miettiä. Se vain on. Jos sitä joutuu miettimään, niin usko siihen voikin mennä. Raha nimittäin perustuu luottamukseen. Raha on kuitenkin nyt käymässä läpi digitaalisen murroksen, joka voi olla suurin sitten nykyrahaan siirtymisen jälkeen.

Nykyinen raha on niin kutsuttu fiat-raha. Fiat-raha on valtion luoma raha, jonka taustalla ei ole vakuutena todellisia hyödykkeitä. Rahan luojalla on kuitenkin lainsäädäntövalta sekä uskottavuus siihen, että rahalla on arvo nyt ja tulevaisuudessa.

Rahalta edellytetään lisäksi eräitä tärkeitä ominaisuuksia, jotta se olisi raha. Rahaa tarvitaan vaihdantaan ja varastointiin. Raha on vaihdannan väline, raha on arvon säilyttäjä sekä raha on mittari. Jos jokin näistä ominaisuuksista puuttuu, ei kyse ole täysin rahasta vaan jostain, joka on sen lähellä. Rahan määritys on kuitenkin venyvä käsite. Suppein lienee setelit ja kolikot. Laajin määritys sisältää myös erilaiset arvopaperit.

Rahan suurin uhka on tyypillisesti sen arvon menettäminen eli liian korkea inflaatio. Jos liian korkea inflaatio tulisi, niin raha pitäisi uudistaa tai vaihtaa toiseen rahayksikköön, jotta luottamus palautuisi.  Samoin seteliversio rahasta on jatkuvan väärentämisen kohteena. Suurimpien valuuttojen kohdalla väärentäminen on jäänyt marginaaliseksi ilmiöksi. Rahan toinen uhka on kilpailevat valuutat. Kilpailua voisi tulla harmaan talouden kautta vahvempien ja uskottavampien valuuttojen kautta.


Uudet kilpailevat digiluomukset

Digitalisaatio on tuonut mukanaan kovan uskon rahan totaalisesta siirtymisestä digitaaliseksi. Kilpajuoksu digitaalisena esiintyvästä rahasta on käynnissä. Mikä digitaalinen tuote voittaa rahakilvan?

Muutamien vuosien aikana on syntynyt 1.000–2.000 miljardin dollarin kryptovaluuttojen markkina. Nimekkäin kryptovaluutta on bitcoin. Facebook on jo pitkään kehitellyt jotain ”raha” -versiotaan, joka näyttäisi menevän nimikkeen ”stable coin” alle. Uusia tuotteita syntyy ja kilpajuoksu käydään näiden välillä, mutta erityisesti kilpajuoksu on sääntelyä vastaan. Uudet digiluomukset voivat toimia nykyrahan uhkana, jos sääntelyä ei osata hoitaa oikein. Sääntely tulee peräjunassa, mutta se tulee määrätietoisesti. Esimerkkinä tästä on Kiinan hiljattain ilmoittama kielto käyttää kryptovaluuttaa.

Keskuspankkien digitaalinen raha tule

Keskuspankit luovat tässä kilpajuoksussa omat digitaaliset rahansa, lyhenteenä CBDC (Central Bank Digital Currency). Piirustuspöydällä on digitaalisen rahan eri variaatioita. Yksinkertaisin tapa luoda digiraha on luoda tuplatilit keskuspankkiin ja näitä tilejä hallinnoitaisiin pankkien kautta. Pankit olisivat asiakasrajapinnassa eivätkä keskuspankit. Toinen äärimalli on tarjota näitä tilejä suoraan asiakkaille. Kiintoisaa onkin nähdä ensi vuonna mikä valtio ehtii ensiksi ja millä mallilla digivaluutta luodaan. Rahatalouden kehittyneimmissä maissa uudistus luo pienemmän lisäarvon verrattuna maihin, joissa talous vielä pyörii setelien ja kolikoiden varassa eivät rahasiirrot toimi reaaliaikaisina.


Digitaalisen rahan uhka

Digitaalisella rahallakin on uhkansa. Se voinee olla kyberrikollisuuden kohteena. Bittejä voidaan helpommin luoda kuin kultaa tai hopeaa tai seteleitä. Myös valtio itse tai sen edustama keskuspankki voi luoda bittejä liikaa ja näin tuottaa rahalle ongelmia. Digitaalinen raha voi olla haavoittuva valuutta.
 

Lopuksi

Nykyvaluuttamme ovat säilyttämisen arvoisia eikä niitä kannata vesittää digitalisaation huumassa. Täällä Pohjois-Euroopassa, jossa maksuvälineet ovat jo digitaalisia ja joissa raha liikkuu välittömästi, uudistukset ovat osin markkinointia, jolla pidetään oma valuutta houkuttelevana. Keskuspankkien luoma digivaluutta on aitoa rahaa. Muiden luomat digivaluutat ovat nimestä huolimatta usein jotain muuta, useimmiten sijoitustuote, ja niitä pitäisikin säännellä niiden luonteen mukaan. Muut digituotteet löytänevät paikkansa sijoituskohteina tai rahan varastointipaikkana, joita säädellään kulloisenkin luonteen mukaisesti. Digitalisaation maailmassa ne voivat avata kuitenkin kiintoisia uusia innovaation polkuja.

Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Varautua ja tasata

VERin historiikkiteos "Varautua ja tasata - Valtion Eläkerahaston vaiheet" julkaistiin vuonna 2010. Kirjassa käydään läpi VERin perustaminen sekä rakentaminen vuosina 1990-2010. Kirjan ovat kirjoittaneet Veijo Åberg ja Mikko Laakso.

Varautua ja tasata

Varautua ja tasata - Valtion Eläkerahaston vaiheet

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje compliance contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian tuonti energian vienti ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat juriidikka kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakiasiat lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osakesalkku osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkäaikainen sijoittaminen pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto pohjoismaat poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus private credit private debt päätöksenteko raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset reaalituotot reaalituotto regulaatio riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso ruotsi S&P 500 saalistuskaupankäynti sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sisämarkkinat skenaariot sopimusneuvottelut sosiaaliturva sota stagflaatio strategia suunnittelu syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus tuottotavoite turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoitukset vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullinen sijoittaminen vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkataakka verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina