Valtion Eläkerahasto

Valtion Eläkerahaston tehtävä on valtion eläkemenoihin varautuminen sekä eläkemenojen tasaaminen. VER vastaa valtion eläkevarojen sijoittamisesta ja auttaa valtiota varautumaan tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen. Pitkäaikaisena sijoittajana VERin toiminnassa korostuvat korkea ammattitaito ja eettinen toimintatapa. VER toimii osana rahastoivaa eläkejärjestelmää.

Näkymät vuodelle 2022

17.12.2021 klo 11.01 Timo Löyttyniemi

Vuosi on lyhyt aika. Kun tasan vuosi sitten hahmottelin vuotta 2021, niin en tullut ajatelleeksi, että samat haasteet voivat olla jälleen vuoden kuluttua edessä. Varsin vähän on muuttunut yhdessä vuodessa. Osakkeiden arvostustasot ovat edelleen korkeat ja korkotaso on alhainen. Nämä olivat vuosi sitten kuten myös nyt markkinoiden ilonaiheet, mutta myös merkittävimmät riskit.

Pohdittavana oli vuosi sitten lisäksi se, että tuottaako finanssi- ja rahapolitiikan elvytys tulosta. Viimeiseen vastauksena on ollut kyllä, sillä elvytys on tuottanut tulosta. Taloudet ovat nousseet vuoden 2020 koronakuopasta.

Kasvu on ollut siinä määrin voimakasta, että inflaatioluvutkin ovat kohonneet Yhdysvalloissa 6,8 prosenttiin ja euroalueella 4,9 prosenttiin. Nämä ovat isoja lukuja riippumatta siitä ovatko ne väliaikaisia vai ei. Ennusteiden mukaan toimialojen tarjonnan kapeikot hellittäisivät ensi vuoden aikana, mutta avainkysymys lienee ehtivätkö nämä inflaatioluvut jo vaikuttaa palkkavaatimuksiin ja näin pysyvämpään hintojen nousuun.

Yritysten tulokset ovat kasvaneet voimakkaasti Yhdysvalloissa ja Euroopassa vuoden takaisesta heikosta tasostaan. Ennusteet tuloskasvusta vuodelle 2022 ovat kuitenkin varsin maltillisia.

Korona kiusaa

Koronasta on jo kirjoitettu niin paljon, että uutta sanottavaa ei juuri löydä. Tosiasia näyttää kuitenkin olevan, että koronavirus kiusaa yhteiskuntia ja taloutta myös jatkossa. Olemme menossa siihen uuteen normaaliin, mutta se onkin nyt jatkuvien rajoitteiden ja uusien rokotteiden kanssa elämistä uudella normaalilla tavalla. Yllättävää näyttäisi olevan, että maailma voi toimia niinkin. Tämä on osoitus ihmisten ja talouden sopeutuvuudesta ja dynaamisuudesta. Yllättävän hyvin maailman pyörät ovat pyörineet koronaviruksesta huolimatta.

Elvytyksen jatkonjatko

Elvytystä voi jatkaa. Eri asia on, haluaako sitä jatkaa, onko siihen varaa ja onko elvytykselle vaihtoehtoja. Viestit näyttävät olevan sen suuntaisia, että valtiot ovat nykyoloissa jo varovaisempia massiivisen elvytyksen jatkamiseen.

Finanssikriisin jälkeen piti elvyttää, eurokriisin jälkeen piti elvyttää ja nyt koronakriisissä elvytystä on tarvittu. Elvytyksen voima on yleisesti tunnustettu. Valtioiden velkatasot ovat samalla kasvaneet ja finanssipolitiikka dominoi jo rahapolitiikkaakin. Jos kasvu, inflaatio tai markkinavoimat eivät pelasta ja käännä velkaantumisen suuntaa ajoissa, niin suurempia vaikeuksia lienee edessä.

Geopolitiikka

Geopolitiikan riskit ovat tavalla tai toisella joka vuosi pöydällä. Tällä kertaa ne ovat mitä suurimmassa määrin. Moni odottaa Venäjän hyökkäävän Ukrainaan lähiaikoina. Tuo manööveri on roikkunut ilmassa vuodesta 2014 lukien.  

Osin sota on jo toteutunut Itä-Ukrainassa ja totaalisena se on ollut läsnä kybersodankäynnin välinein siitä lähtien kun venäläismielinen johto poistui Ukrainasta vuonna 2014. Asiantuntijoiden mukaan Ukraina ei ole ollut aiemmin valmis tavalliseen sotaan, mutta se on tänä päivänä valmiimpi kuin vuosia sitten.

Lännen voima on usko oman järjestelmän ylivoimaisuuteen sekä taloudellisiin pakotteisiin. G7 maat toivat hiljattain julki oman julkilausuman, jossa Venäjän sotilasaggressio johtaisi massiivisiin seurauksiin sekä niillä olisi vakavat taloudelliset seuraukset. Eurooppa ei halua sotaa. Sota johtaisi kaikkien tappioon, sillä lännen rintama siinä vahvistuisi voimallisesti. Markkinoiden kannalta se luo joka tapauksessa geopoliittista epävarmuutta and hyppäyksen energian hintaan. Täytyykin toivoa, että sotakalusto käytetään sotilasharjoitukseen ja sotilaat ja kalusto palaavat turvallisesti koteihinsa.

Kiinan kiinteistöt

Kiinan kiinteistösektorin ongelmat heijastuvat myös vuodelle 2022. Finanssikriisin yhteydessä kesti noin kaksi vuotta asuntomarkkinoiden käänteestä vuonna 2006 vuoden 2008 finanssikriisiin. Jos vastaavaa aikajanaa soveltaisi Kiinaan, niin Kiinan kiinteistösektorin ongelmat olisivat vuoden 2022 iso asia. Onkin kiintoisaa nähdä miten keskusjohtoinen järjestelmä ja siihen yhdistyvä markkinatalousjärjestelmä hoitaa tai ei hoida syntyviä ongelmia. Ongelmien vaikutukset näkyisivät ennen kaikkea BKT:n kasvuvauhdissa, sillä kiinteistösektorin osuus on neljännes kokonaistuotannosta.

Vuosi 2022

Vuosi 2022 näyttää kovin erilaiselta kuin kulunut vuosi. Tuntuukin siltä, että jännitys on samaa luokkaa kuin jääkiekkopelin jatkoajalla tai rangaistuslaukauskilpailussa. Voi olla mahdollista, että hyvä ajat jatkuvat, mutta voi myös olla mahdollista, että jokin riskeistä toteutuu ja vie voiton pois. Näihin molempiin vaihtoehtoihin pitää varautua.

Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Varautua ja tasata

VERin historiikkiteos "Varautua ja tasata - Valtion Eläkerahaston vaiheet" julkaistiin vuonna 2010. Kirjassa käydään läpi VERin perustaminen sekä rakentaminen vuosina 1990-2010. Kirjan ovat kirjoittaneet Veijo Åberg ja Mikko Laakso.

Varautua ja tasata

Varautua ja tasata - Valtion Eläkerahaston vaiheet

Viimeisimmät merkinnät

17.12.2021 klo 11.01
1.12.2021 klo 16.32
8.10.2021 klo 9.37

Tagit

ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje compliance contrarian debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hedge-rahastot hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia juriidikka kansalaisaloite kansaneläke kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakiasiat lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osakesalkku osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkäaikainen sijoittaminen pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto pohjoismaat poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus private credit private debt päätöksenteko rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset reaalituotot reaalituotto regulaatio riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso ruotsi S&P 500 saalistuskaupankäynti seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 skenaariot sopimusneuvottelut sosiaaliturva strategia suunnittelu syntyvyys sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talouskehitys talouskuri talouspolitiikka tasaeläke terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus tuottotavoite twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoitukset vaihtoehtoiset sijoituskohteet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtiovarainministeriö valuutat valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullinen sijoittaminen vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkataakka verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina