Valtion Eläkerahasto

Valtion Eläkerahaston tehtävä on valtion eläkemenoihin varautuminen sekä eläkemenojen tasaaminen. VER vastaa valtion eläkevarojen sijoittamisesta ja auttaa valtiota varautumaan tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen. Pitkäaikaisena sijoittajana VERin toiminnassa korostuvat korkea ammattitaito ja eettinen toimintatapa. VER toimii osana rahastoivaa eläkejärjestelmää.

Covid-taloudessa muutos on pysyvää

26.1.2022 klo 12.55 Timo Löyttyniemi

Koronakriisi on jatkunut rokotteista ja ihmisten tahdosta huolimatta. Uusi Omicron-variantti sotki kaikkien suunnitelmat asteittaisesta paluusta normaaliin. Paluusuunnitelmiin tehtiin täyskäännös ja paluu vaihtui etäännyttämiseksi. Nyt moni valtio on jälleen purkamassa rajoitteita. Yhteiskuntien uudet koronastrategiat ovat mietinnässä, kun lisätietoa kertyy. Covid-talous on tavalla tai toisella kuitenkin läsnä. Mikä on tämän covid-talouden logiikka?

Pysyvää on jatkuva muutos

Koronakriisin aluksi laskettiin tartunta-aaltojen lukumääriä. Nyt nämä laskelmat on jo lopetettu, sillä niiden loppua ei näy. Lisäksi viimeisin Omicron-aalto on tartuntojen osalta niin korkea, että voitaneen puhua hirmuaallosta. Tämä hirmuaalto on kuitenkin vakavuudeltaan lievempi ja joidenkin arvioiden mukaan myös pituudeltaan lyhyempi kuin aiemmat.

Mahdollisimpana ja toivottavampana lienee skenaario, jossa asiantuntijat arvioivat meille parhaat rokotteet jokaiseksi syksyksi ja toivomme tuon sitten kattavan mahdolliset tulevan talven variantit tai ainakin estävän suurimmat vaarat.

Covid-talous

On mahdollista, että uudessa koronastrategiassa palataan lähes normaaliin elämään mutta täydessä koronatietoisuudessa ja sen tuomissa ymmärrettävissä sekä jatkuvasti muuttuvissa rajoitteissa. Pysyvää olisi jatkuva muutos.

Jos koronasta tulisi talviriesa, niin yhteiskuntien sopeutuminen tulisi olemaan varsin hyvä ja häiriöt talouteen pienet. Tietäisimme etukäteen viruksen tulosta ja nauttisimme kesästä sitäkin iloisemmissa merkeissä. Tietäisimme valomerkin tulevan yhtä varmasti kuin päivät lyhenevät ja lämpötilat laskevat.

Jos kuitenkin erilaiset variantit häiriköivät pitkin vuotta, onkin talousyhtälö hiukan monimutkaisempi. Siinä tilanteessa valtioiden tukitoimet jatkuisivat. Määräävintä olisi viruksen vakavuus ja rokotteiden osuvuus.

Covid-inflaatio

Viimeaikainen inflaatiokeskustelu on pyörinyt väliaikaisen ja pysyvän inflaation välillä. Covid-inflaatio voi olla pysyvä väliaikainen ilmiö. Se ei olisi kuitenkaan pysyvää inflaatiota vaan ohimeneviä hintanousupyrähdyksiä johtuen talouden toimintaketjujen häiriöistä.

Covid-inflaatio on syntynyt tarjonnan supistumisen, kysynnän ryöpsähtämisen sekä erilaisten pullonkaulojen vuoksi. Tilannetta lienee avittanut myös tileillä makaavat talletukset, jotka mahdollistavat kotitalouksien hyvän ostovoiman. Tilannetta on pahentanut myös työvoiman saantiin liittyvät ongelmat. Inflaation määräävät tarjontakapeikkojen lisäksi palkkaneuvottelut ja hinnoittelupäätökset sekä onnistunut rahapolitiikka. Tulevaisuus tehdään vasta huomenna.

Covid-talouden työ ja työpaikka

Covid-talous on luonut uusia työn käsitteitä. Työpaikkana on usein koti, jossa tehdään etätyötä. Monelle se ei kuitenkaan ole mahdollista. Esimerkiksi terveysalalla työ on paikkasidonnaista. Monien syiden vuoksi terveysalalle ei ole maksettu riittäviä palkkoja ja täten moni on tuskastunut sekä jättänyt alan siirtyen muihin töihin.

Yhdysvalloissa työn jättäminen on muutoinkin uusi ongelma. Koronaviruksen aikana houkutus jäädä pois epämiellyttävästä työstä on ollut suuri. Työn palkka ei myöskään jousta riittävästi, jotta työnantaja houkuttelisi riittävästi työvoimaa paremmalla palkalla. Tähän ei ulkomaisen työvoiman houkuttelu ole useinkaan ratkaisu vaan oikean palkan maksaminen. Tässä onkin visainen pähkinä purtavaksi tuleville vuosille. Jos covid-talouden logiikka jatkuu, niin palkkojen nousu jatkunee matalan palkan tai vaikeiden työolojen aloilla.

Covid-talouden investoinnit

Digitalisaatio on ottanut suuren harppauksen eteenpäin. Ihmisten välinen kommunikaatio on siirtynyt digitaalisille alustoille ja matkustaminen on korvaantunut virtuaalisesti. Tekniset ratkaisut ovat nyt olleet riittävän hyviä, jotta digitaalinen kokemus on ollut hyvä. Jos tämä digiloikka olisi jouduttu tekemään aiemmin, niin sen kokemus olisi voinut jäädä myös heikoksi.

Covid-talouden suurimmat riskit ovat kyberturvallisuuteen ja IT-järjestelmien toimimiseen liittyvät riskit. Talous, jossa ei ole fyysisiä tapaamisia eikä digitaalisuus onnistuisi, tarkoittaisi paluuta vuosikymmeniä taaksepäin. Viestin lähettäminen perinteisen postin tai lähetin avulla ei ole niin nopeaa kuin mihin nyt on totuttu.

Digitalisaatio ja lääketiede ovat korona-ajan ajurit. Digitalisaatio auttaa tilanteeseen sopeutumisessa ja lääketiede voisi auttaa täältä ulospääsyssä uusien tehokkaiden rokotteiden avulla.

Voidaankin kysyä mihin nyt kannattaisi politiikka ja valtion talouden voimavarat suunnata? Vastaus lienee selvä eli digitalisaatio ja lääketiede sekä valtava määrä muuta tutkimusta, jolla on mahdollista ratkaista yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ympäristön ongelmia. Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa piilee tärkeimmät resurssit, joiden rahoittaminen on ytimessä, kun yritetään löytää polkua tästä eteenpäin.

Covid-talouspolitiikka ja -rahapolitiikka

Valtiot ja ministerit ovat olleet korona-aikana päätöksenteon keskiössä. Päätöksenteko on usein ollut kovin vaikeaa, ja koska ongelmat ovat kimurantteja, ei helppoja päätöksiä liene tarjolla. Talouspolitiikan ytimessä on ollut rajoitteista kärsivien yritysten ja ihmisten tukeminen. Tämä on rahoitettu velalla ja velan on osittain ostanut valtioiden (tai euroalueen) keskuspankit.

Keskuspankkien rahapolitiikka on covid-taloudessa valtion kanssa symbioosissa toimimista. Tie ja aikataulu normaaliin itsenäiseen rahapolitiikkaan on kuitenkin tuntematon. Tahto kohti normaalia on kuitenkin kova, mutta nykytila on myös monille mieluisa. Velkaa on saatavilla ja vieläpä alhaisella korkotasolla.

Covid-talouden talouspolitiikan kirjoittamaton kirja on verotus. Verotusta ei ole mukava nostaa esille poliittiseen keskusteluun, sillä niistä ei pidetä. Verotus on kuitenkin yksi covid-talouden hallittavuuden avain. Nyt talletustileille kertyy varoja samalla kun valtiot velkaantuvat.

Covid-talous ja sijoittajat

Sijoitusmarkkinoiden tuotot ovat olleet erinomaisia. Covid-talouden alhainen korkotaso ja yllättävän pienet häiriöt talouteen ovat avittaneet osakemarkkinoita sekä antaneet kertaluonteisen hyvän tuoton myös korkosijoituksille. Covid-talouden onnistuneet talous- ja rahapolitiikat ovat tukeneet talouskasvua ja sijoittajien hyviä tuottoja.

Covid-talouden voittajia ovat olleet digitalisaatiosta hyötyvät IT-yritykset. Maailman parhaimmat digitaaliset yritykset sijaitsevat Yhdysvalloissa ja näiden tuotot ovat olleet koko koronakriisin ajan parhaasta päästä. Huoli ylilyönneistä on kurssien noustessa aina suuri. Ja tämä onkin näkynyt viime viikkojen heilahteluna markkinoilla.

Johtopäätökset

Covid-talous on erilainen talousympäristö, jossa jatkuva muutos on pysyvää. Kaikkeen tottuu ja ihminen on onneksi sopeutuvainen eläin.

Avaimet ulospääsyyn ja kohti normaalia on lääketieteen tutkimuksessa, terveyspalvelujen toiminnassa ja ihmisten sivistyksessä. Avaimet sopeutumiseen ja covid-taloudessa onnistumiseen on digitalisaatiossa. Tutkimuksen rahoittamisen hyödyt ovat konkreettisesti edessämme. Mikäli näissä panostuksissa onnistutaan, niin tulevaisuus covid-taloudessa tai siitä irrottautumisessa olisi kaikesta huolimatta valoisa.

Toivokaamme, että lääketieteen tutkimukset ja tuotekehitys löytävät ratkaisut viruksen variantteja vastaan, sillä talouskasvumme onkin tämän onnistumisen varassa.

Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Varautua ja tasata

VERin historiikkiteos "Varautua ja tasata - Valtion Eläkerahaston vaiheet" julkaistiin vuonna 2010. Kirjassa käydään läpi VERin perustaminen sekä rakentaminen vuosina 1990-2010. Kirjan ovat kirjoittaneet Veijo Åberg ja Mikko Laakso.

Varautua ja tasata

Varautua ja tasata - Valtion Eläkerahaston vaiheet

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje compliance contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian tuonti energian vienti ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hedge-rahastot hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia juriidikka kansalaisaloite kansaneläke kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakiasiat lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osakesalkku osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkäaikainen sijoittaminen pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto pohjoismaat poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus private credit private debt päätöksenteko rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset reaalituotot reaalituotto regulaatio riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso ruotsi S&P 500 saalistuskaupankäynti sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 skenaariot sopimusneuvottelut sosiaaliturva sota stagflaatio strategia suunnittelu syntyvyys sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskuri talouspolitiikka tasaeläke terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus tuottotavoite twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoitukset vaihtoehtoiset sijoituskohteet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtiovarainministeriö valuutat valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullinen sijoittaminen vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkataakka verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina