VERin 1.1.–31.3.2018 tuotto -1,0 %; viiden vuoden vuosituotto 5,6 %

Sijoitusympäristö

Sijoitusmarkkinoita vuonna 2017 leimannut hämmästyttävän matala volatiliteetti ei ole vuonna 2018 jatkunut ja erityisesti osakekurssit liikkuivat ensimmäisen vuosineljänneksen aikana voimakkaasti molempiin suuntiin. Vuoden alun myönteisen kehityksen jälkeen kurssit kääntyivät tammi-helmikuun vaihteen aikoihin tuntuvaan laskuun. Vuosineljänneksen loppupuolella osakemarkkinat liikkuivat vilkkaasti molempiin suuntiin.

Makrotaloudellinen kehitys on pysynyt edelleen hyvänä eri puolilla maailmaa ja talouden eri sektoreilla. Tämä on vahvistanut myös yritysten tuloskehitystä. Euroopan ja Japanin keskuspankkien kevyenä jatkunut rahapolitiikka on osaltaan tukenut reaalitaloutta ja Yhdysvalloissa verouudistuksen tuleminen voimaan on ruokkinut kysyntää. Yhä useammat taloudelliset tunnusluvut ovat kuitenkin alkaneet viitata siihen, että voimakkaimman kasvun vaihe alkaa useilla talousalueilla olla takana.

Korkomarkkinoiden kehitys oli alkuvuonna pääosin vaatimatonta.

VERin sijoitustoiminnan tuotto

Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnan seurannassa ja arvioinnissa keskitytään entistä korostuneemmin pitkän aikavälin toteutumien ja tulevaisuuden tarkasteluun neljännesvuotisen seurannan kustannuksella. VER julkistaa kuitenkin edelleen neljännesvuositiedot ja -kommentit entisessä laajuudessa.

VERin sijoitusomaisuuden arvo 31.3.2018 oli 19,3 miljardia euroa. Sijoitusten tuotto käyvin arvoin ensimmäisen vuosineljänneksen ajalta oli -1,0 prosenttia. Viimeisten viiden vuoden (1.4.2013–31.3.2018) keskimääräinen nimellistuotto oli 5,6 ja viimeisten kymmenen vuoden 5,4 prosenttia vuodessa. Nykymuotoisen toiminnan ajalta, vuoden 2001 alusta, keskimääräinen tuotto on ollut 5,5 prosenttia.
 

Sijoitusten reaalituotoksi ensimmäiseltä neljännesvuodelta muodostui -1,2 prosenttia. Viiden vuoden keskimääräinen reaalituotto oli 5,1 prosenttia ja kymmenen vuoden reaalituotto vastaavasti 4,1 prosenttia vuodessa.
 

Valtion näkökulmasta sijoitustoiminnan tuottoa voidaan verrata myös valtionvelan kustannukseen, koska eläkemenoihin varautumiseksi kerättävän rahaston vaihtoehtona voidaan pitää pienempää valtionvelkaa. Kymmenenä viime vuonna VERin vuosituotto on ollut keskimäärin 2,3 prosenttiyksikköä valtionvelan keskikustannusta korkeampi. Vuodesta 2001 VERin markkina-arvoinen tuotto on ollut yhteensä noin 5,5 miljardia euroa suurempi kuin kulloistakin rahastoa vastaavalle määrälle laskettu valtionvelan kumulatiivinen keskikustannus samalta ajalta.
 

VERissä seurataan pitkän aikavälin tuottoa suhteessa yleiseen markkinakehitykseen vertaamalla toteutunutta tuottoa globaaliin indeksiin, jossa osakesijoitusten paino on 50 ja valuuttasuojattujen joukkolainasijoitusten 50 prosenttia.

Tammi – maaliskuun 2018 yksityiskohtainen tarkastelu

Valtiovarainministeriön määräyksen mukaisesti VERin sijoitukset jaetaan korkosijoituksiin, osakesijoituksiin ja muihin sijoituksiin. Maaliskuun lopussa korkosijoitusten osuus oli 39,2 prosenttia, osakesijoitusten 48,4 prosenttia ja muiden sijoitusten 9,6 prosenttia. Suurista omaisuusluokista likvidit korkosijoitukset tuottivat ensimmäisen neljännesvuoden ajalta -0,3 prosenttia ja noteeratut osakesijoitukset -2,1 prosenttia.
 

KORKOSIJOITUKSET

Likvidit korkosijoitukset

Likvidien korkosijoitusten tuotto oli -0,3 prosenttia.

Vuoden alussa korot nousivat voimakkaasti sijoittajien odottaessa inflaation kiihtyvän erityisesti Yhdysvalloissa veronkevennysten seurauksena ja keskuspankkien jatkavan rahapolitiikan kiristämistä. Yhdysvaltojen kymmenen vuoden valtionlainan korko nousi vuodenvaihteesta yli 50 korkopistettä helmikuun loppupuolelle mennessä korkeimmillaan noin 2,95 prosenttiin. Saksan kymmenen vuoden korko nousi yli 30 korkopistettä noin 0,75 prosenttiin. Myös yrityslainaspredit levenivät selvästi.

Maaliskuussa korkojen nousu pysähtyi, mutta korkomarkkina oli edelleen hermostunut. Euroopan keskuspankki piti 8.3.2018 kokouksessaan rahapolitiikkalinjansa ennallaan, mutta poisti ennakoivasta viestinnästään QE-ostomäärien kasvattamisen mahdollisuuteen viittaavan sanamuodon. Toisaalta EKP laski inflaatioennustettaan ensi vuodelle hienoisesti 1,4 prosenttiin, joten akuuttia tarvetta korkojen nostolle ei näytä olevan. Yhdysvaltojen keskuspankki nosti odotetusti korkoaan 0,25 prosentilla 21.3.2018. Korkoindikaatioiden mediaani säilyi tälle vuodelle kahdessa lisänostossa, mutta indikaatiota vuosille 2019 ja 2020 nostettiin (kolme ja kaksi nostoa).

Keskuspankkien ja inflaatio-odotusten lisäksi pelot kauppasodasta heiluttivat markkinoita maaliskuussa. Osakemarkkinan kärsiessä turvaa haettiin korkosijoituksista. Erityisesti euroalueen valtionlainat performoivat hyvin vuoden alun vaatimattoman tuottokehityksen jälkeen.
 

Muut korkosijoitukset

VERin muut korkosijoitukset käsittävät sijoitukset private credit -rahastoihin sekä suoran lainanannon yrityksille.

Private credit -sijoitusten tuotto oli 0,7 prosenttia.

Vuoden ensimmäisten kuukausien aikana odotukset markkinoiden korjausliikkeestä ovat entisestään lisääntyneet. Huolta ovat lisäksi  kasvattaneet yritysten arvostustasojen nousu ja lisääntynyt velkarahan käyttö etenkin pääomarahastojen tekemissä transaktioissa. Keskimäärin yritysten velkakertoimissa ollaan finanssikriisiä edeltävillä tasoilla. Suurten yritysten rahoitukseen osallistuvat velkarahastot ovat lisäksi joutuneet taipumaan sijoituksiin, joissa ei ole lainkaan kovenanttisuojaa tai kovenantit ovat varsin heikkoja.   

OSAKESIJOITUKSET

Noteeratut osakesijoitukset

Noteerattujen osakesijoitusten tuotto oli -2,1 prosenttia.

Vuoden 2018 ensimmäinen neljännes sujui hyvin vaihtelevissa tunnelmissa maailman osakemarkkinoilla. Vuosi alkoi erittäin positiivisissa merkeissä, ja osakkeet nousivat kautta linjan aina tammikuun viimeiselle viikolle asti. Yhdysvalloissa viime vuoden lopulla loppuun saatettu verouudistus otettiin markkinoilla hyvin myönteisesti vastaan, ja pörssiyhtiöiden tulosraportit viime vuoden viimeisen neljänneksen osalta olivat kautta linjan varsin myönteistä luettavaa.

Helmikuun alussa tunnelma markkinoilla muuttui dramaattisesti negatiiviseen suuntaan. Yhdysvalloista saadut makroluvut antoivat viitteitä inflaation noususta, ja tämän seurauksena Yhdysvaltain valtiolainojen korot lähtivät selvään nousuun. Osakemarkkinat reagoivat tähän erittäin negatiivisesti, ja markkinat lähtivät kautta maailman voimakkaaseen laskuun osakemarkkinoiden volatiliteetin noustessa samaan aikaan merkittävästi. Volatiliteetin nousu taas johti tilanteeseen, jossa jotkut markkinatoimijat joutuivat vähentämään riskipositioitaan merkittävästi, ja tämä taas johti seuraaviin myyntiaaltoihin osakemarkkinoilla. Tunnelma osakemarkkinoilla rauhoittui hieman helmikuun puolivälin tienoilla, ja osakkeet elpyivätkin varsin mukavasti helmikuun loppua kohden. Yhdysvaltain, ja ehkä tarkemmin presidentti Trumpin ilmoittamat toimenpiteet kauppapolitiikan saralla saivat kuitenkin markkinat hermostumaan uudelleen helmikuun loppupuolella, ja osakemarkkinat heilahtelivat voimakkaasti koko loppuneljänneksen ajan. Osakemarkkinoiden tuotot jäivät pääosin negatiivisiksi neljänneksen päättyessä joitain markkinoita, kuten Suomen osakemarkkinaa lukuunottamatta.
 

Muut osakesijoitukset

VERin muut osakesijoitukset käsittävät sijoitukset pääomarahastoihin, noteeraamattomiin osakkeisiin sekä listattuihin kiinteistörahastoihin.

Pääomarahastosijoitusten tuotto oli 3,5 prosenttia, noteeraamattomien osakkeiden 3,0 prosenttia ja listattujen kiinteistörahastojen -4,33 prosenttia (TWR).

Pääomasijoituksissa vuoden ensimmäinen neljänneksen tuotto perustuu käytännössä päivittyneisiin vuoden 2017 viimeisen neljänneksen tuottoihin, jolloin osakemarkkinoilla kehitys oli nousujohteinen vaikuttaen myös pääomarahastojen kohdeyhtiöiden arvostustasoihin positiivisesti. Pitkään jatkunut positiivinen markkinasentimentti on vuoden ensimmäisellä neljänneksellä  lisännyt huolta pääomarahastojen lähivuosien tuotoista korkeiden hankintahintojen ja lisääntyneen velkarahoituksen myötä. Myös osakemarkkinoilla helmikuussa alkanut epävarmuuden lisääntyminen heijastuu viipeellä pääomarahastojen tuottoihin.

Listattujen kiinteistörahastojen ensimmäisen neljänneksen negatiivinen tuotto on heijastusta osakemarkkinoiden kehityksestä.

MUUT SIJOITUKSET

VERin muut sijoitukset käsittävät sijoitukset kiinteistö-, infrastruktuuri- ja hedge-rahastoihin sekä riskipreemiostrategioihin.

Kiinteistörahastosijoitusten tuotto oli 0,4 prosenttia (TWR)  ja infrastruktuurisijoitusten 0,4 prosenttia.

Vuoden lopun kehitykseen verrattuna kiinteistö-  ja infrastruktuurimarkkinoilla ei tapahtunut merkittäviä muutoksia neljänneksen aikana. Infrastruktuuritransaktioissa viimeaikainen hinnoittelu on pääomarahastojen transaktioiden tapaan ollut varsin korkea.

Hedge-rahastot tuottivat ensimmäisen kvartaalin aikana 1,6 prosenttia. Tuottoa voi pitää hyvänä turbulentissa ympäristössä, jonka tarjoamat nopeat liikkeet volatiliteetissa ylöspäin aiheuttivat ongelmia etenkin riskikontrolloiduille strategioille. Parhaiten salkussa tuottivat ajanjakson aikana korkomarkkinoille keskittyvät strategiat. 

Riskipreemiostrategioiden tuotto ajanjaksolta oli -2,6 prosenttia. Helmikuun alun nopea nousu volatiliteetissa ja lasku osakkeiden hinnoissa oli haastava erityisesti momentum-strategioille muiden strategioiden tuoton ollessa lievästi positiivinen. 

Valtion eläkemenojen kasvu jatkuu

Valtion Eläkerahaston valtiontaloutta tasapainottava rooli on kasvanut ja kasvamassa. Valtion eläkemenot olivat vuonna 2017 jo noin 4,6 miljardia euroa ja vuoden 2018 budjetissa on varauduttu lähes 4,7 miljardin euron menoon. VER maksaa valtion talousarvioon 40 prosenttia näistä menoista eli vuoden 2018 aikana yhteensä vajaat 1,9 miljardia euroa. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä rahastosta on siirretty valtion budjettiin 467 miljoonaa euroa. Arvio vastaavana aikana VERille kertyneestä eläkemaksutulosta on 337 miljoonaa euroa. Rahaston nettomaksutulo onkin kääntynyt pysyväisluonteisesti negatiiviseksi eli rahastosta siirretään valtion talousarvioon selvästi enemmän kuin VERiin kertyy maksutuloja. Tämä budjettisiirron enemmyys VERin maksutuloihin nähden kasvaa jatkuvasti ja hidastaa rahaston kasvua.

Valtion Eläkerahaston hallitus hyväksyi kesäkuussa 2016 strategian, jossa täsmennettiin pitkän aikavälin tavoitteenasettelu. Laissa säädetyn 25 prosentin rahastointitavoitteen saavuttamiseen pyritään strategian mukaan viimeistään vuonna 2033. Tämä edellyttää nettomaksutulon kehityksen pysyvän lähellä arvioitua tasoa ja sijoitusten reaalituoton säilymistä suhteellisen hyvänä. Kun valtion eläkevastuu vuoden 2017 päättyessä oli 92,6 miljardia euroa, rahastointiasteeksi muodostui noin 21 prosenttia. Strategiassa myös määritettiin periaatteet, joilla sijoitussalkun riskitaso ja perusallokaatio johdetaan rahastolle asetetusta rahastointitavoitteesta.

Lisätietoja:

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Timo Viherkenttä, etunimi.sukunimi@ver.fi, puh: (09) 2515 7010.

Valtion Eläkerahasto (VER) on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka avulla valtio varautuu tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen ja eläkemenojen tasaamiseen. VER on sijoitusorganisaatio ja vastaa valtion eläkevarojen ammattimaisesta sijoittamisesta. VERin sijoitussalkun markkina-arvo oli 19,3 miljardia euroa maaliskuun 2018 lopussa.

Kaikki tässä katsauksessa esitetyt luvut ovat alustavia ja tilintarkastamattomia.