Valtion Eläkerahaston osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2016

Valtion Eläkerahaston (VER) sijoitusomaisuuden tuotto 1.1.–30.9.2016 väliseltä ajalta oli 4,4 pro­sent­tia. Kolmannen vuosineljänneksen tuotto oli 3,5 prosenttia.

Kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana suurista sijoitusluokista likvidit korkosijoitukset tuottivat 4,9 ja noteeratut osakesijoitukset 4,1 prosenttia.

Sijoitusten keskimääräinen vuosituotto viimeiseltä viideltä vuodelta oli 7,7 ja kymmeneltä vuodelta 4,6 prosenttia.  Reaalituotot olivat vastaavasti 6,7 (5 v) ja 2,9 (10 v) prosenttia.

Rahaston sijoitusten markkina-arvo oli syyskuun lopussa 18,5 miljardia euroa (17,9 miljardia euroa 31.12.2015). Sijoituksista oli korkosijoituksia 48,1, osakesijoituksia 42,0 ja muita sijoituksia 7,8 prosenttia.

• VERin sijoitustuotto oli kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana hyvä. Tuottoa kertyi varsin tasapainoisesti eri omaisuuslajeista. Odotukset on ylittänyt etenkin korkosijoitusten noin viiden prosentin tuotto korkojen laskun ja riskilisien kaventumisen jatkuessa. Sijoitukset kehittyville markkinoille ovat tuottaneet erityisen hyvin niin osake- kuin korkosalkussa, toteaa toimitusjohtaja Timo Viherkenttä.

• Kolmatta neljännestä leimasi osakemarkkinoiden vahva nousu Brexit-äänestystuloksen tuoman levottomuuden vaihduttua nopeasti optimismiksi. Vauhdikkaan heinäkuun jälkeen liikkeet ovat olleet monista sijoitusympäristön epävarmuustekijöistä huolimatta suhteellisen vähäisiä niin osake- kuin korkomarkkinoilla. Valuuttamarkkinoita on hallinnut Britannian punnan vajoaminen.

• Sijoittajien fokuksessa ovat nyt niin Yhdysvaltojen kuin Euroopankin poliittiseen kehitykseen liittyvät kysymykset - jatkuvasti keskiössä olevan keskuspankkispekuloinnin ohella, sanoo Viherkenttä.

Tammi-syyskuun eläkemaksutulot olivat arviolta 1 145 miljoonaa euroa ja valtion talousarvioon siirrettiin 1 338 miljoonaa euroa. Lain mukaan rahastosta siirretään vuosittain valtion talousarvioon määrä, joka vastaa 40:tä prosenttia valtion eläkejärjestelmän vuotuisesta eläkemenosta. Siirron määrä nousee jatkuvasti eläkemenojen kasvaessa.

Valtion eläkevastuisiin on varauduttu rahastoinnilla suhteellisesti vähemmän kuin yksityissektorin ja kuntien tuleviin eläkkeisiin. Vuoden 2015 lopussa valtion eläkevastuu oli 95,7 miljardia euroa ja rahastointiaste vajaat 19 prosenttia. Lain mukaan rahastoa kartutetaan, kunnes rahaston arvo on 25 prosenttia valtion eläkevastuun määrästä.

KORKOSIJOITUKSET

Likvidit korkosijoitukset

Likvidien korkosijoitusten tuotto oli 4,9 prosenttia.

Hermostuneen vuoden alun jälkeen korkomarkkina kehittyi erittäin positiivisesti kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana. Ainoastaan Britannian EU-eron kannattajien voittoon päättynyt kansanäänestys aiheutti hetkellisen volatiliteetin lisääntymisen kesäkuun lopulla, mutta riskillisempienkin korkosijoitusten korkotason nousu jäi lyhytaikaiseksi.

EKP:n maaliskuinen päätös laskea korkoa, kasvattaa arvopaperiostoja ja laajentaa ostoja myös euromääräisiin investment grade -tason yrityslainoihin tuki laajasti yrityslainamarkkinaa ja euroalueen valtionlainoja. Suurin osa valtionlainoista ja merkittävä osa hyvin luottoluokitelluista yrityslainoista painui negatiiviselle korkotasolle Euroopassa. Euroalueen ennätysalhainen korkotaso lisäsi sijoittajien kiinnostusta kehittyviä markkinoita kohtaan, minkä lisäksi Yhdysvaltojen keskuspankin (FED) kyyhkysmäiset lausunnot ja öljyn hinnan voimakas nousu tukivat kehittyviä markkinoita. Kehittyvien markkinoiden korkorahastoihin virtasi lähes 17 mrd. USD kuudessa viikossa heinä-elokuussa sisältäen kolme suurinta viikkomuutosta vuodesta 2004 lähtien raportoiduissa tiedoissa.

Korkomarkkinoiden erittäin positiivinen kehitys rauhoittui syyskuun aikana lähestyvien Yhdysvaltojen presidentinvaalien ja mahdollisen joulukuisen FEDin koronnoston odotuksessa.

Muut korkosijoitukset

Muut korkosijoitukset käsittävät sijoitukset private credit -rahastoihin.

Private credit -sijoitusten tuotto oli 1,2 prosenttia.

Private credit -rahastoilla markkinatilanne on jatkunut hyvänä, vaikka jossain määrin kilpailun kiristyminen on näkynyt marginaaleissa. Myös sijoittajien kiinnostus sijoitusluokkaan on kasvanut, mikä osaltaan voi näkyä tulevaisuudessa kilpailun kiristymisenä ja hinnoittelun heikentymisenä.

OSAKESIJOITUKSET

Noteeratut osakesijoitukset

Noteerattujen osakesijoitusten tuotto oli 4,1 prosenttia.

Maailman osakemarkkinoilla on vuoden 2016 aikana koettu poikkeuksellisen paljon heiluntaa. Kuluvaan vuoteen saatiin erittäin hermostunut lähtö ja maailman osakemarkkinat tulivat rymisten alas vuoden ensimmäisten kuuden viikon aikana. Tämän jälkeen alkoi laajamittainen elpyminen, joka kesti aina huhtikuun puoliväliin asti.  Toukokuussa osakemarkkinat oireilivat jälleen jonkin verran, mutta vuoden voimakkain markkinaliike saatiin kuitenkin juhannuksen tienoilla Iso-Britannian EU-kansanäänestyksen tuloksen myötä. Brexit-leirin voitto tuli markkinoille suurena negatiivisena yllätyksenä, ja parin päivän aikana nähtiin maailman osakemarkkinoilla erittäin suuria päiväkohtaisia heilahteluja. Osakemarkkinat toipuivat kuitenkin tästäkin tilanteesta yllättävän nopeasti ja jo heinäkuu muodostui vahvaksi kuukaudeksi osakkeiden osalta. Myös loppuosa vuoden kolmannesta neljänneksestä sujui positiivisissa tunnelmissa ja Valtion Eläkerahaston osakesalkku nousi plussan puolelle katsauskauden päätteeksi.

Muut osakesijoitukset

Muut osakesijoitukset käsittävät pääasiassa sijoitukset pääomarahastoihin sekä noteeraamattomiin osakkeisiin. Salkkuun luetaan myös sijoitukset noteerattuihin kiinteistörahastoihin.

Pääomarahastosijoitusten tuotto oli 6,9 prosenttia ja noteeraamattomien osakkeiden 7,6 prosenttia. Noteeratut kiinteistörahastot tuottivat 12,6 prosenttia.

Osakemarkkinoiden heilahtelut eivät juurikaan ole näkyneet pääomarahastosijoitusten tuotoissa. Arvostustasot ovat edelleen varsin korkeilla tasoilla ja rahastot ovat pystyneet hyödyntämään markkinatilannetta irtautumisissaan. Kiinteistöyhtiöiden hyvät tulokset olivat noteeraamattomien osakesijoitusten taustalla.  

MUUT SIJOITUKSET

VERin muut sijoitukset käsittävät sijoitukset kiinteistö-, infrastruktuuri- ja hedge-rahastoihin sekä riskipreemiostrategioihin.

Kiinteistörahastosijoitusten tuotto oli 4,3 prosenttia ja infrastruktuurisijoitusten 8,9 prosenttia.

Kiinteistömarkkinoilla Brexit-äänestyksen vaikutus on toistaiseksi jäänyt vähäiseksi ja rahastojen tuotot jatkoivat nousuaan tarkastelujakson aikana. Infrastruktuurisijoituksissa erittäin onnistuneet irtautumiset ja sijoituksista saadut osingot olivat hyvien tuottojen taustalla.

Hedge-rahastot tuottivat -0,9 prosenttia. Rahastojen riskinottohalukkuus palasi heinäkuussa Brexit vaikeuksien jälkeen ja erityisesti ympäristö osakevalinnalle koheni kolmannen kvartaalin aikana. Keskuspankkien ohjaama markkinasentimentti oli vaikea makrorahastoille.

Riskipreemiostrategiat tuottivat 6,0 prosenttia. Valuuttamarkkinoihin liittyvät strategiat, ja niistä etenkin carry-malli, tarjosivat parasta tuottoa ajanjaksolla.

AVAINLUKUJA

Kaikki tässä katsauksessa esitetyt luvut ovat alustavia ja tilintarkastamattomia.

Lisätietoja:

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Timo Viherkenttä puh: (09) 2515 7010.

Valtion Eläkerahasto (VER) on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka avulla valtio varautuu tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen ja eläkemenojen tasaamiseen. VER on sijoitusorganisaatio ja vastaa valtion eläkevarojen ammattimaisesta sijoittamisesta. VERin sijoitussalkun markkina-arvo oli 18,5miljardia euroa syyskuun 2016 lopussa.

Kaikki tässä katsauksessa esitetyt luvut ovat alustavia ja tilintarkastamattomia.