Päätehtävä

Valtion Eläkerahasto on vuonna 1990 perustettu rahasto, jonka päätehtävä on hallinnoida ja sijoittaa sille uskottuja eläkevaroja. Rahaston avulla valtio varautuu tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen ja eläkemenojen tasaamiseen.

VER on olemassa valtion tulevien eläkkeiden maksamiseen varautumiseksi ja eläkkeistä aiheutuvien menojen tasaamiseksi. Sen tarkoituksena on koota varoja, joiden avulla suurten ikäluokkien eläkkeiden kustannusrasitusta voidaan eläkemenon huippuvuosina tasata rahastoa osittain ja hallitusti purkamalla.

VERin toiminnasta on säädetty valtion eläkerahastosta annetussa laissa (1295/2006). VERin kannalta olennaisia säädöksiä ovat myös eläkejärjestelmän laajaan uudistamiseen liittyvät vuoden 2017 alusta voimaan tulevat uudet julkisten alojen eläkelaki (HE 16/2015) ja laki valtion eläketurvan rahoituksesta (HE 21/2015).

VER on yhteiskunnallisesti merkittävä toimija. Se on osa valtion osittain rahastoivaa eläkejärjestelmää, ja sitä perustettaessa esikuvina ovat toimineet TyEL-järjestelmä sekä Keva. Pääajatus rahastoinnissa on kustannustaakan kohdentaminen oikeaan sukupolveen. Suomessa eläkkeiden kustannusrasite rahastoidaan vain osittain ja kustannusrasite hoidetaan kollektiivisten rahastojen kautta.

Valtion eläkelain (VaEL) piirissä oli vuonna 2015 noin 137 000 henkilöä, joista valtion palveluksessa oli noin 74 000 henkilöä. Valtion eläkemeno oli 4,4 miljardia euroa. Valtion eläkkeitä maksetaan noin 380 000 henkilölle.

Valtion eläketurva on vuoden 2005 eläkeuudistuksesta lähtien ollut vastaavalla tasolla kuin kunta- ja yksityissektorilla. Eläkeuudistuksen myötä valtio otti käyttöön työuramallin, jossa eläke lasketaan kunkin vuoden työansioiden ja karttumaprosentin mukaan.

Myös vuoden 2017 alussa voimaan tulevan eläkeuudistuksen jälkeen valtion eläkejärjestelmän mukainen eläketurva vastaa yksityisalojen ja kunta-alan eläketurvan sisältöä. Uudistuksessa alinta vanhuuseläkeikää nostetaan asteittain ja tulevaisuudessa alin vanhuuseläkeikä sopeutetaan elinajan odotteen muutokseen. Uusia eläkemuotoja ovat osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke. Aiempi osa-aikaeläke poistuu. Myös eläkkeen karttumista koskevat säännöt uudistuvat.

Uudistus vaikuttaa myös VaEL-järjestelmän rahoitukseen. Pitkällä aikavälillä eläkemenojen arvioidaan uudistuksen johdosta alenevan.

Toimintaperiaate

Valtion Eläkerahasto saa varansa eläkemaksuista ja eräistä niihin liittyvistä maksuista sekä sijoitustoimintansa tuotoista. Eläkemaksuja maksavat valtion eläkejärjestelmään kuuluvat työnantajat ja työntekijät. VER ei kuitenkaan toimi eläkkeiden maksajana, vaan ainoastaan rahastoi eläkevaroja. VER on niin sanottu puskurirahasto eli rahastolla ei ole yksilöllisesti katettavia eläkevastuita kuten työntekijäin eläkelakia (TyEL) toimeenpanevissa eläkeyhtiöissä. Tämän vuoksi VER:lla ei ole vakavaraisuutta koskevia määräyksiä.

Valtion eläkkeiden maksaminen ja täytäntöönpano siirtyi vuonna 2011 Valtiokonttorilta Kevalle, joka on siitä lähtien toiminut myös valtion eläkelaitoksena. Vuoden 2013 alusta lukien myös eläkkeisiin liittyvät työnantajapalvelut siirtyivät Kevaan. VER maksaa eläketehtävien hoidosta Kevalle hoitokulua.

Valtion maksettavat eläkkeet sisältyvät valtion talousarvioon, jonne VER siirtää valtion eläkerahastosta annetun lain mukaan  40 prosenttia vuotuisesta eläkemenosta. Ne varat, joita ei siirretä, jäävät rahastoon. Vuotta 2015 koskeneen poikkeuslain mukaan Valtion Eläkerahastosta siirrettiin varoja valtion talousarvioon edellä esitetyn määrän lisäksi 500 miljoonaa euroa.
 
VER-graafit-Q4-2016_fin15.png

 

Valtion eläkevastuu

Eläkevastuulla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka tarkasteluhetkellä riittäisi tulevat sijoitustuotot huomioon ottaen kattamaan siihen mennessä ansaittujen eläke-etuuksien tulevat kustannukset. Tässä vastuussa ovat mukana myös kaikki vapaakirjaeläk­keet eli päättyneistä valtion palvelussuhteista lasketut eläkkeet. Eläkevastuuseen liittyy aina oletus sijoitustuo­tosta. Valtion eläkevastuu kertoo, mikä on valtion entisille ja nykyisille työntekijöille annetun eläkelupauksen kokonaishinta laskentahetkellä.

Eläkevastuu riippuu sijoitusten tuotto-oletuksen lisäksi muun muassa vakuu­tettujen eliniän odotteesta, eläkkeelle siirtymisiästä ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrästä. Vastuuta arvioitaessa on tärkeää tietää karttuneiden eläkkeiden suuruus mahdollisimman tarkasti laskentahetkeen mennessä. Käytännössä eläke­vastuu muuttuu vuosittain: työssä olevat kartuttavat jatkuvasti eläkkeitään, eläk­keelle siirtyy uutta väkeä ja eläkkeeseen oikeutettuja myös menehtyy.

Eläkevastuu koostuu korvausvastuusta ja vakuutusmaksuvastuusta. Korvausvastuulla tarkoitetaan tapauksia, joissa eläketapahtuma on jo realisoitunut eli alkaneiden vanhuus-, perhe-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja osa-aikaeläkkeiden pääoma-arvoa. Vakuutusmaksuvastuulla tarkoitetaan laskentahetkeen mennessä karttuneiden eläkeoikeuksien pääoma-arvoa, joissa eläke ei ole vielä alkanut.

milj. € 2016 2015
Eläkemaksut 1 498 1 659
- työntekijöiden osuus 381 387
Siirto valtion talousarvioon 1 790 2 263
Nettoeläkemaksutulo -292 -604
Valtion eläketurvan piirissä    
Vakuutettuja 134 000 137 000
Eläkkeensaajia 390 000 380 000
Eläkevastuu 93,0 mrd € 95,7 mrd €
Rahastointiaste 20 % 19 %
Sijoitussalkku 18,8 mrd € 17,9 mrd €
Sijoitussalkun tuotto 6,7 % 4,9 %

 

Nettomaksutulo kääntynyt negatiiviseksi

Vuonna 2013 VERin nettomaksutulo (eläkemaksutulo vähennettynä talousarvioon siirretyllä summalla) kääntyi negatiiviseksi. VER siirtää siis valtiolle suuremman summan kuin se saa vuosittaisena eläkemaksutulona. Negatiivinen nettomaksutulo kasvaa lähivuosina niin, että VER tasaa valtion eläkemenoja etenkin vuoden 2030 ympärillä, jolloin kustannusrasite on tämän hetken arvion mukaan suurimmillaan.

VER-graafit-Q4-2016_fin8.png


Vuoden 2030 jälkeen eläkemenojen kasvu jatkuu, mutta aiempaa maltillisemmin.  Nettomaksutulon arvioidaan kääntyvän uudelleen positiiviseksi vasta 2040-luvun loppupuolella.

Vuonna 2014 eläkemenon suhde palkkasummaan oli noin 66 prosenttia. Korkeimmillaan sen ennustetaan olevan vuonna 2033, noin 87 prosenttia palkkasummasta. Tämän jälkeen eläkemenon  suhteen palkkasummaan ennustetaan laskevan hitaasti ainakin 2050-luvulle saakka.

Valtion eläketurvan piiriin kuuluvan (VaEL-) henkilöstön ennakoidaan vähenevän tasaisesti 2040-luvun puoleenväliin asti. Henkilöstön väheneminen vaikuttaa sekä eläkemaksutulojen että eläkemenon kehitykseen. VaEL-henkilöstön määrän vähentyminen on merkittävältä osin seurausta valtion toimintojen yhtiöittämisistä ja lakimuutoksista. Osaan näistä järjestelyistä liittyy pitkäkestoisia siirtymäkauden järjestelyjä, joiden vuoksi peruskoulujen ja lukioiden opettajat sekä yliopistojen henkilökunta siirtyvät vähitellen yksityisen sektorin eläkejärjestelmän piiriin.

Valtion Eläkerahastosta annetun lain mukaan VERin rahasto on karttunut täyteen määräänsä, kun rahastoituna on 25 prosenttia valtion eläkevastuun määrästä. Rahaston varojen käytöstä tämän jälkeen säädetään erikseen. Ennuste 25 prosentin rahastointiasteen täyttymisen ajankohdasta elää jatkuvasti riippuen toteutuneesta kehityksestä sekä nettomaksutuloon ja sijoitusmarkkinoihin kohdistuvista odotuksista. Syksyllä 2015 laaditun ennusteen mukaan 25 prosentin rahastointiaste täyttyisi vuonna 2035.

Sijoitustoiminnan tuottotavoite ja sen toteutuminen

Valtiovarainministeriö on asettanut VERille tuottotavoitteen, jonka mukaan VERin sijoitusten tulee pitkällä aikavälillä tuottaa enemmän kuin valtion näkökulmasta riskitön sijoitusvaihtoehto eli valtion nettovelan kustannus.
 

VER-graafit-Q1-2017-FI7.png