Valtion Eläkerahasto

Valtion Eläkerahasto perustettiin vuonna 1990 tasaamaan valtion eläkemenoja. VER vastaa valtion eläkevarojen sijoittamisesta ja auttaa valtiota varautumaan tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen. Pitkäaikaisena sijoittajana VERin toiminnassa korostuvat korkea ammattitaito ja eettinen toimintatapa. VER toimii osana rahastoivaa eläkejärjestelmää.

Oven kautta eläkkeelle?

13.3.2018 klo 10.21 Timo Viherkenttä

Osittainen varhennettu vanhuuseläke – kavereiden kesken ove – tuli kohtalaisella ryminällä osaksi eläkejärjestelmäämme vuonna 2017. Heti ensimmäisenä vuonna ovea alkoi nostaa 12 500 suomalaista. Vuonna 1956 syntyneistä, joita voimaantulovuosi täysipainoisimmin koski, kymmenisen prosenttia ei-eläkeläisistä astui ovesta sisään.

Osittainen varhennettu vanhuuseläkehän tarkoittaa sitä, että ihminen voi 61 vuotta täytettyään nostaa kuukausieläkkeenä 25 tai 50 prosenttia karttuneesta eläkkeestään varhennusvähennyksellä nipistettynä ja nipistys jatkuu koko loppuiän ajan.

Mitä tästä ovesta pitäisi ajatella? Hyvää faktaa ja näkökohtiakin sisältyy Eläketurvakeskuksen raporttiin, mutta mielipiteenmuodostus jää kunkin kontolle.

Lähtökohtaisesti tällä uudella eläkemuodolla on varsin sympaattisia ominaisuuksia. Lakisääteisen eläkejärjestelmän kovapintainenkin ystävä voi lämmetä ajatukselle, että järjestelmän puitteissa annetaan arvoa yksilöllisille valinnoille, jotka ovat ihmisten elämäntilanteiden ja preferenssien mukaisia. Tästähän ovessa on kysymys: ihminen voi vaikuttaa eläkevarallisuutensa käyttämisen ajoitukseen aloittamalla varojen osittaisen nostamisen aiemmin sillä hinnalla, että uhraa loppuelämänsä ajan pienen siivun pysyvästä kuukausieläkkeestään.

Kun tätä perusideaa on hyvät syyt pitää myönteisenä, jää jäljelle sen kysyminen, onko oven tarkemmissa spekseissä tai liittymäpinnoissa sellaisia piirteitä, jotka horjuttavat myönteistä arviota.

Perusajatuksensa mukaisesti ove on yleisellä tasolla aktuaarisesti neutraali: etuajassa nostettava eläke alentaa pysyvää kuukausieläkettä sen verran, että elinikäisen eläkkeen arvo ei aktuaarien tablitsojen mukaan keskimäärin muutu suuntaan eikä toiseen. Tämän järkeenkäyvän perusajatuksen leveän selän takana piileskelee kuitenkin seikkoja, jotka osin kovertavat tätä neutraalisuutta ja voivat myös tuoda perusteettomia kannustimia osaeläkkeen nostamiseen.

Ilmeisin asia liittyy siihen, että ove on edullinen sille, joka elää keskimääräistä lyhempään, koska pysyvän eläkkeen alenemisesta ei ehdi kertyä siinä määrin menetyksiä. Vaikka en tiedä jäljellä olevaa elinikääni, minulla voi olla asiasta puolittaista sisäpiirin tietoa, joka on parempaa kuin lainsäätäjän lähtökohta, jonka mukaan elän keskimääräisen pitkään. Tässä tietysti pelataan tilastoilla ja todennäköisyyksillä, mutta ove nyt vain kerta kaikkiaan on edullisempi pizzan ja tupakan suurkuluttajalle kuin pitkäikäiseen sukuun kuuluvalle, liikuntaa harrastavalle kasvispainotteisen ravinnon ystävälle.

(Lukijalle, joka ajattelee blogistin puhuvan omassa asiassaan, paljastan syöttäneeni joskus Ylen Elämä pelissä -sarjan lomakkeelle sukusairauteni ja elämäntapani ja saaneeni tulokseksi, että voin odottaa eläväni 84,5-vuotiaaksi. Aika normisetti.)

Yksi suurehko ihmisryhmä, joka voi kollektiivina perustellusti odottaa elävänsä keskimääräistä lyhempään, on miehet. Ehkä olisimme pärjänneet PISA-tutkimuksissa jo ennen peruskoulun aikaa, koska 1950-luvun puolivälin aikoihin syntyneet miehet – joita ove toistaiseksi lähinnä koskee - näyttävät asian ymmärtäneen ja ovat tarttuneet oven kahvaan selvästi naisia hanakammin.

Järjestelmä, jossa etukäteinen eläke leikkaisi enemmän miesten kuin naisten tulevia eläkkeitä, olisikin aktuaarisesti perustellumpi. Euroopan Unionin tuomioistuimen vuonna 2011 antaman kuuluisan Test-Achats-ratkaisun - jossa vakuutusopillisille näkökohdille ei annettu sanottavaa painoa - jälkeen se ei kuitenkaan taitaisi olla mahdollinen.

Myös verojärjestelmän ja eläkejärjestelmän yhteisvaikutus voi tuoda mukanaan kannustinvaikutuksia, joihin ei ole nimenomaisesti tähdätty. Ensinnäkin pikkunokkelaa verosuunnittelua voi harrastaa se porukka, joka odottaa joutuvansa noin 4000 euroa ylittävään kuukausieläkkeen osaan kohdistuvan ”raippaveron” kohteeksi. Lisäveroa voi kätevästi alentaa nostamalla eläkettä etukäteen ovena, jolloin ylimääräisen veron kohteeksi jää vähemmän.

Olennaisempaa on kuitenkin se, miten ove liittyy työn tekemisen ja eläkkeelle jäämisen suhteelliseen asemaan verotuksessa. Työtulojen ja eläketulojen verotuksen erilaiset rakenteet aiheuttavat sen, että osin työtulosta ja osin eläkkeestä (kuten ove) koostuva kokonaistulo voi olla tuntuvastikin matalamman verotuksen kohteena kuin samansuuruinen työtulo. Voitaneenko tästä aiheutuvia insentiivejä pitää kovin perusteltuina?

Oven kokonaistaloudellisen arvioinnin kannalta onkin erinomaisen mielenkiintoista se, mikä on oven nostamisen ja työnteon jatkamisen suhde. Eli jatkavatko ovea nostavat työntekoa kuten ennenkin, vähentävätkö he vai ovatko he kokonaan poissa työelämästä.

Ensimmäisten kyselytutkimusten mukaan suurin osa ovea nostavista jatkaa työssä kuten ennenkin. Tämä kokonaistaloudellisesti myönteinen tulos on ehkä odotettu muun muassa siihen nähden, että keskimääräinen 50-prosenttinen ove oli vuonna 2017 noin 800 euroa (ja mediaani tätä vähemmän). Osa on toki keventänyt tai aikoo keventää työntekoa ja osa on jättäytynyt tai jättäytymässä työnteon ulkopuolelle.

Omat kysymyksensä liittyvät myös työttömyysturvan ja oven yhteisvaikutuksiin. Vuonna 2017 ovea hakeneista noin 14 prosenttia oli työttömiä. Joissakin tapauksissa ove voi ainakin yhdessä ansiosidonnaisen työttömyysturvan kanssa tuoda tulotason, joka ei ole vailla merkitystä ajateltaessa työhön hakeutumisen tai työssä jatkamisen kannustimia viimeisinä vanhuuseläkeikää edeltävinä vuosina.

Ne, jotka eivät tarvitse oveaan menoihinsa, voivat sijoittaa varat. Ove tuokin keittiön kautta eläkejärjestelmäämme pienessä määrin sitä joidenkuiden kaipaamaa elementtiä, että ihminen voi päättää itse lakisääteisen eläkevarallisuutensa sijoittamisesta. Se, joka uskoo saavansa sijoituksilleen sen verran hyvän tuoton, että ove ja sille kertyvät sijoitustuotot yhdessä ylittävät pysyvän eläkkeen alenemisen yli ajan, voi siis äänestää jaloillaan nostamalla ovea ja sijoittamalla varat viisaaksi katsomallaan tavalla.

Ratkaisevaa tässä ei ole se, tuottavatko ihmisen omat ove-sijoitukset VERin ja muiden eläkerahastojen sijoituksia paremmin. Vertailukohtanahan on oma täysimääräinen lakisääteinen eläke, joka ei järjestelmässämme riipu eläkerahastojen tuotoista. Jollei sitten välillisesti ja pitkällä tähtäyksellä, monen eläkepoliittisen ja lainsäädännöllisen mutkan ja kiemuran kautta.

Mitä opimme tästä, jos mitään? Oven perusidea on myönteinen. Järjestelmän yksityiskohtia ja sen yhteensovittumista muun muassa verotuksen ja työttömyysturvan kanssa on hyvä tarkastella ja tarvittaessa finsliipata. Mutta jos alkaa näyttää siltä, että ove muodostuu kovin suosituksi väyläksi ulos työelämästä etuajassa, järjestelmää on syytä arvioida kokonaisuutenakin kriittisesti.


Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja.

2E7A1735 copy pieni.jpg

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettivaje compliance debt ceiling Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastot eläketulon verotus eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu epävarmuus ESG ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät facebook FANG FED finanssipolitiikka foreign aid Google hajautus Hillary Clinton indeksikorotukset indeksisijoittaminen juriidikka kansalaisaloite kansaneläke kasvunäkymät keskuspankki keskuspankkikorot korkosijoitukset korkotuotot kurssinousu lakiasiat lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lisäeläkkeet maailmantalous Marine Le Pen markkinakehitys markkinaralli matala korkotaso matalat korot Mercer NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osakesalkku osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove passiivinen sijoittaminen pohjoismaat poliittiset riskit politiikka private credit private debt rahoitustasapaino regulaatio ruotsi S&P 500 sijoitukset sijoituspääomat sopimusneuvottelut sosiaaliturva sääntely talous talouskehitys tasaeläke Test-Achats tulevaisuuden eläkkeet tulonjako tuottotavoite twitter työeläke työeläkeindeksi työttömyysturva uusi talous vaihtoehtoiset sijoitukset valtionlainat valtionvelka vanhuuseläke varautuminen vastuullinen sijoittaminen vastuullisuus velkakatto verojärjestelmä veronkevennykset verotus Yhdysvallat Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys